Tervetuloa rehtorin koulublogiin!

Blogin tarkoitus on kertoa kouluasioista rehtorin näkökulmasta. Blogissa on kuvauksia ja kuvia koulun arjesta, rehtorin näkemyksiä pedagogiikasta ja pohdintoja kasvatuksellisista aiheista - ja aiheen vierestä.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Jouluterveisin

Hyvää joulua kaikille Suomen opettajille ja rehtoreille ja muille koulussa työskenteleville!
Vielä riittää vähän virtaa viedä lukuvuosi päätökseen.

Kiitos lukukaudesta oppilaille, te olette tämän työn paras osa <3
Kiitos syksyn työstä koko Patastenmäen väelle. Ihan huipputiimi.

Hyvää joulun aikaa blogini lukijoille; kiitos kommenteista, viesteistä ja puheluista.

Vuonna 2015 uudet kujeet ja jutunaiheet.

Jouluterveisin,

Eija 




torstai 11. joulukuuta 2014

Rehtorin joulupuhe 2014

Tämän joulun puheesta tuli satu. Satu nimeltä Pikkutonttu Peruskoulupäivillä.



Pikkutonttu oli eksynyt. Oli pimeä marraskuun lopun päivä ja pikkutonttu ihmetteli missä hän oli. Tonttu oli joutunut Helsinkiin, suurensuureen taloon.  Talo oli Marina Congress center ja siellä pidettiin tilaisuus nimeltä Kansalliset Peruskoulupäivät.

Pikkutonttu oli kuullut peruskoulusta. Itse hän oli käynyt tonttukoulun ja oli siitä tyytyväinen: tonttukoulussa oli kaikilla mukavaa.

Pikkutonttu päätti hetken mielijohteesta jäädä kuuntelemaan tuolinnurkkaan puheita, joita suuressa salissa pidettiin. Tonttu oli niin pikkuinen, että hän saattoi vaikka sujahtaa jonkun hienon rehtorirouvan käsilaukkuun kuuntelemaan, kukaan ei häntä huomaisi. Saattaisihan käydä niin, että pikkutonttu oppisi jotain ja saattaisi sivistyä ja viedä terveisiä tonttukoulun rehtorille Korvatunturille.

Toinen toistaan tärkeämmät herrat ja rouvat siirtyivät puhujankorokkeelle: oli opetushallituksen johtajaa ja erityisasiantuntijaa, oli oikein ministerikin. Pikkutonttu kurkotti oikein korkealle, jotta näkisi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun. Viisaita sanoja puhui ministeri. Tableteistakin kertoi pitkin lausein. Korvatunturillakin oli tabletteja: D-vitamiinia piti ottaa pimeän aikana, jotta jaksoi ja pysyi terveenä.

Tonttu kuunteli, kuinka puhuttiin oppimisesta ja osaamisesta. Paljon puhuttiin myös oppilaan hyvinvoinnista. Tämä oli tontusta mukavaa: Korvatunturillakin pidettiin huolta siitä, että kaikki oli hyvin: maha täynnä ruokaa, puhtaat tonttuvaatteet päällä. Muori valvoi tarkkaan, että pikkutontut nukkuivat ainakin 9 tuntia yössä. Kyllä sitten jaksoi koulussa oppia ja olla hyväntuulinen toisten kanssa.
Johtamisestakin puhuttiin. Pikkutonttu mietti, että on tonttukoulun rehtorilla puuhaa: koulun oppilaita on Korvatunturilla monessa paikassa ja tonttukoulun rehtori käy joka koululuokassa. Tervehtii ja tuntee oppilaat. Vaikka heitä on monta sataa! Ihmeellinen juttu.

Peruskoulupäivien yleisö sai puhujilta viisaita neuvoja. Pikkutonttu taisi nukahtaakin välillä, mutta havahtui aina silloin tällöin. Puhevirrasta tarttui tontun korviin monenlaista, hyviä neuvoja siitä miten koulussa kannattaa olla, niin opettajien kuin oppilaidenkin:
Kannattaa kysyä ja kuunnella. Kiinnostua asioista. Kohdata toinen ihminen aidosti. Kiittää aina kun siihen on mahdollisuus. Ja kannustaa kaveria.

Tonttukoulussa opiskellaan yhdessä ja jos joku jo osaa jonkun asian, hän saa auttaa kaveria, joka vasta harjoittelee. Tonttukoulussa ei huudeta, rieuhuta, eikä olla ilkeitä. Oikeastaan tonttukoulun oppilaat eivät edes osaa olla ilkeitä; joulunalusretkillään tontut aina ihmettelevät kun silloin tällöin ikkunoista kurkkiessaan he näkevät lapsia, jotka eivät vielä osaa olla toistensa kanssa.

Päivä alkoi olla jo ohi. Pikkutontulle tuli kiire vilahtaa pois näkyvistä ennen kuin ihmiset hänet huomaisivat. Hän kipitti ulko-ovelle ja hyppäsi ajoon lähtevän taksin takapenkille ja toivoi että auto menisi rautatieasemalle.

Rautatieasemalta lähtisi juna pohjoiseen ja pikkutonttu pääsisi kotiin. Kotiin Korvatunturille kertomaan kaikille, että tonttukoulussakin pitäisi jo alkaa kiireen vilkkaa valmistautumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja suureen opetussuunnitelmauudistukseen. Muuten voitaisiin jatkaa samaan malliin, sillä tonttukoulussa ollaan jo kauan oltu oikealla tiellä.






keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kun oppisivat olemaan

Tiukkaa vääntöä.
Tiuskimista, tönimistä. Kiukkua ja joskus itkua.
Kun on niin vaikea olla toisten kanssa ja välillä itsensäkin kanssa.

Kun osaisi vain olla. Odottaa vuoroaan, kuunnella muita, keskittyä tekemiseen.

Koulumaailmassa alkaa olla arvioinnin aika. Yksi vaikeimmista arvioitavista on käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Erityisesti käyttäytymisen arvioinnissa mittareiden laatiminen on haastavaa, oikeastaan mahdotonta.

Alla on meidän koulumme kriteerit eri arvosanoille. Näiden pohjalta opetamme ja kasvatamme -ja arvioimme:

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit  Patastenmäen koulu


Erinomainen(10) 
                Oppilas
                      -käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti kaikkia kohtaan.
                      -on luotettava.
                       -auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita.
-luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
-huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Kiitettävä (9) 
                Oppilas
-tulee toimeen muiden kanssa.
-käyttäytyy luotettavasti.
-asennoituu myönteisesti koulutyöhön.
-ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
-huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä   tunnollisesti.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Hyvä (8)
                 Oppilas
-tulee yleensä toimeen muiden kanssa.
-on yleensä luotettava.
-huolehtii omalta osaltaan työrauhasta.
-huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Tyydyttävä(7)
-Oppilaalla on usein vaikeuksia tulla toimeen muiden kanssa.
 Oppilas
-saattaa käyttäytyä epäluotettavasti.
-häiritsee työrauhaa.
-suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti.

Kohtalainen (6)
-Oppilaalla on toistuvasti vaikeuksia tulla toimeen muiden kanssa.
Oppilas
-käyttäytyy epäluotettavasti.
-laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
-häiritsee työrauhaa usein.
-suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin.

Välttävä(5)
Oppilas
-ei tule toimeen muiden kanssa.
-syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin.
-halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
- käytöksellään vaikeuttaa merkittävästi muiden työskentelyä.


(4) Oppilaan käyttäytymien on vaaraksi itselle ja muille. Erityistoimenpiteistä huolimatta oppilaan koulunkäynti ei suju. 

torstai 27. marraskuuta 2014

Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro

Sain tänään koulupsykologiltamme hienon linkin. Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro.

Janna Rantala on kirjoittanut kirjan Äiti älä tottele (kaikenmaailman kasvatusoppaita). Tässä puheenvuorossaan loistava esiintyjä lastenpsykiatri Janna Rantala puhuu viisaita sanoja.

Tätä kuuntelee mielellään, rehtori ihan virkansa puolesta kuin ihan tavallisena äitinäkin.

https://www.youtube.com/watch?v=cNQU6pvUjHA

perjantai 21. marraskuuta 2014

Isoja sanoja

Yksilöllinen eteneminen, yhdessä oppiminen.
Tabletin käyttö opetuksessa. Koodaaminen.
Pilvipalvelujen käyttö. Tuottaminen. Jakaminen.
Motivaatio. Oppimisen ilo. Työn ilo.

Meillä oli eilen kuulkaa kummallinen opekokous. Puhuttiin isoja sanoja, uusia asioita. Innostuttiin, kuunneltiin, ihmeteltiin. Anneli oli opetellut koodaamaan ja kertoi siitä meille. A-P näytti kuinka oli tehnyt eskarilaisten kanssa sähköisiä kirjoja. Kim loihe lausumaan, että tolla tavallahan voisi tehdä hienon digikasvion. Riikka pisti meidät kisaamaan Kahootilla tehtyä matikkakisaa. Heidi kertoi tokaluokkalaisten TenMonkeys -menestyksestä. Kirsi ja Hanna-Mari opastivat meitä sähköisen tarinankirjoituksen maailmaan.

Ihan huikeaa.
Me ollaan ihan tavallinen koulu. Ihan tavallisia opettajia. Ihan tavallisia oppilaita.
Mutta jostain kumman syystä eräänä marraskuisena iltapäivänä kello neljän aikaan me innostuttiin ajattelemaan, että uskaltaisiko jotain uutta kokeilla, voisiko tehdä toisin. Ops2016-hengessä.

Katsotaan mitä kaikkea tästä kehkeytyy.

perjantai 7. marraskuuta 2014

Eräs etappi: pedagogisten asiakirjojen päivitys

Koulussamme on saatu suuri urakka valmiiksi. Kaikki pedagogiset asiakirjat, eli henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat tai henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat on nyt päivitetty.

Päivitetty, eli kirjoitettu auki se, miten lapselle on järjestetty hänelle sopivat tukitoimet oppimisen helpottamiseksi.
Päivitetty, eli keskusteltu huoltajien kanssa asiasta,-kasvokkain, ja otettu huomioon heidän näkemyksensä.
Päivitetty, eli kirjoitettu uuteen oppilashallintojärjestelmään Helmeen nämä dokumentit. Sieltä ne on helposti löydettävissä ja taas keväällä päivitettävissä.

Erityisopetustiimimme kokoontui eilen ja kävi kaikki dokumentit läpi. Tiimiin kuuluu laaja-alainen erityisopettaja, kaksi erityisluokanopettajaa, koulupsykologi ja rehtori.

Minä olen aikatauluihminen. Laadin aikatauluja, pysyn niissä ja vaadin muitakin samaan :) Monta kiitosta tuli siitä, että deadline -päivä oli asetettu jo elokuussa ja kaikki tiesivät mihin mennessä päivitykset tulee tehdä. Silti mitään ei tapahtuisi ilman viime tinkaa... Mutta juuri siksi asiat onkin hyvällä mallilla.

Uusi oppilashuoltosysteemi on kyllä hyvä juttu. Se on siirtynyt kohti oppilasta, juuri sitä aitoa asiaa. Ei ole mitään suuren joukon kokoontumisia ja uuvuttavia mega-asialistoja. Iso kakku on pilkottu pieniin paloihin, joita on helppo käsitellä.

Kokonaisuudesta vastaa rehtori ja ainakin tällä hetkellä on sellainen tunne, että pakka on hyvin kasassa ja asiat hoidossa.

Näillä fiiliksillä on hyvä jatkaa.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Vanhempi, lue tämä.

Tarvitseeko minun tietää jotain sosiaalisesta mediasta?

Ei minulla ole aikaa.

En todellakaan tiedä mitä siellä puuhataan.

Aikun on epämukava aihe tämä.

***
Onko tuttua? Tuntuuko, että on joku toinen maailma, some-maailma, jonne et kuulu ollenkaan?

Suosittelen lämpimästi seuraavan erinomaisesti kirjoitetun artikkelin lukemista.


http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/28/heratys-aikuiset-whatsapit-ja-somehommelit-ovat-lastemme-todellisuus

tiistai 28. lokakuuta 2014

Kehityskeskustelu

Olen menossa kehityskeskusteluun oman esimieheni kanssa. Ihan itse pyysin päästä.

Pitkin viikkoa olen valmistautunut ja kerännyt listaa asioista, joita haluan ottaa esille. Meillä on kyllä kunnan virallisetkin lomakkeet, jotka olen kuuliaisesti täyttänyt, mutta ne oikeat asiat on ranskalaisilla viivoilla koottuna.

Haluan mennä keskustelemaan oikeasti.
Alkuun olen koonnut hyviä asioita (tällä hetkellä kahdeksan kappaletta on päässyt listalle). Seuraavaksi olen purkanut paperille mielestäni pielessä olevat jutut (kaskas, niitäkin on kahdeksan). Ja lopuksi olen antanut ideoiden tulvia ja koonnut kehittämisideoita, miten viedä eteenpäin tätä suurta koululaivaa. Niin koulun, kaupungin kuin vaikkapa valtakunnankin tasolla.

Kehittämisideoita on kuusi ja ne liittyvät paljolti työtehtävien ja vastuun jakamiseen. Paljon asioita on aluillaan ja eteenpäinviemistä vaille koulutuspalveluiden alueella. Yksi ihminen ei ehdi tehdä kaikkea,  olen siis sitä mieltä, että esimiehelläni on aivan liikaa hommia.

Katsotaan kuinka käy, kehitymmekö molemmat keskustellen. Mielestäni kehityskeskustelu on parhaimmillaan vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet saavat jotain matkaevästä mukaansa.


maanantai 20. lokakuuta 2014

Opekokousmatskua

Koulumme toimii kolmessa eri toimipisteessä, yhden rehtorin hallinnoimana, mutta monen toimijan yhteistyönä.

Opekokous meillä on kerran kuussa, vuorotellen joka talossa. Joka kokouksessa on ajankohtaiset asiat ja muu koulunpitosälä, mutta jo monta vuotta kokouksiimme on kuulunut pedagoginen osuus. Ja tästä onkin tullut työn suola, oikea kollegiaalisen ja pedagogisen keskustelun paikka.

Vastuu tästä osuudesta kokouksessa on aina sillä talolla, joka kokousta emännöi tai isännöi. Johtoryhmässä mietimme sopivia aiheita, tai oikeammin aihekokonaisuuksia. Tämän vuoden teema on opettajuuden, koulun ja oppimisen muutos. Mielessä tietenkin OPS2016.

Alla on hahmotelmaa siitä ryhmätyöstä mitä me tulevana torstaina parinkymmenen opettajan kanssa pohdiskelemme. Idean isä on vararehtorini ja hänen saatesanoillaan tämä on "didaktisfilosofista pohdiskelua". Toivottavasti saamme tulevaisuuden työkaluiksi muutaman teesin, tai ainakin hyvää ammatillista keskustelua.

(Ja tunnustan, että tvt:n käyttö oppimisessa ei ole meillä aivan valtakunnan terävintä kärkeä. Mutta siitäkin huolimatta -tai juuri siitä syystä tämä on meille tärkeä aihe.)

Vuosiluokat 1- 2: Koululaiseksi kasvaminen
Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan
tarpeita ajatellen. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota… Työtavoissa korostuvat
havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus.


Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely:
Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita,
kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten
kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto-ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.


Vuosiluokat 3-6: Oppijana kehittyminen
Opetuksessa pyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaan lisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä.


Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista.

Alkulämmittely:

Pohdi omaa opetustasi. Missä määrin laitteet tukevat oppimista? Entä opetusta?


Erä I:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä vastata oppilaan yksilöllisen kehitysrytmin haasteisiin? Onko pelit, ohjelmat jne tällä hetkellä valmiita tulevaan muutokseen? Mitä tarvitsemme lisää?


Erä II:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä ”luoda oppilaille mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja –välineitä”? Mitä meiltä puuttuu?


Erä III:

Mitä voisi olla yhteisöllinen oppiminen tvt:n yhteydessä?



Jatkoaika:

Onko tvt:n käyttö toiminnallista työskentelyä? Miksi on / ei ole?



maanantai 6. lokakuuta 2014

Kuusi oppiainetta

Kävin kouluttautumassa.
Päähän jäi paljon kaikkea uutta ja sivistävää.
Yksi ajatus ei jätä rauhaan: Vähennetään oppiaineita, jätetään jäljelle vaikkapa vain kuusi ainetta. Mitkä ne olisivat ja miten koulu silloin toimisi?

Jos meillä olisi vain kuusi kokonaisuutta, joiden parissa työskentelisimme, häviäisikö kaikki silppu ja sälä ja kuormittava peruskoulukiire?

Millaisia aineita minun koulussani opiskeltaisiin?
No ainakin taidetta. Kirjallisuutta. Luonnontieteitä. Kädentaitoja. Yhdessä olemisen taitoja. Mediaa ja viestintää. Liikuntaa. Oho, tuli jo seitsemän.

Antaisiko uusi ops tähän ajatteluun mahdollisuuden, olisiko jopa lupa toimia toisin?

Jatkan miettimistä. Ja palaan taas menneeseen aikaan, kun kauan sitten viime vuosituhannella opetin itse eheyttävän opetuksen mukaan. Meillä ei vuoden aikana kovin montaa teemaa ollut, niitä käsiteltiin vain monelta näkökannalta. (Ja juu, kyllä kaikki oppiaineet tuli käsiteltyä ja arvosteltua.)
Eli mahdollisuus on toimia toisella lailla jo nyt.

Ei muuta kuin hommiin!

perjantai 26. syyskuuta 2014

Yhteisöllinen oppilashuolto

Kaikissa koulutaloissamme on pidetty lukuvuoden ensimmäinen yhteisöllinen oppilashuolto -kokous. Päätin jakaa tämän tehtävän taloittain ja vastuuopen vetämäksi.

Johtoryhmässä yhdessä keskustelimme aiheet ja sovimme, että joka talo nämä aiheet käsittelee. Laadin kokouksen rungoksi lomakkeen, jotta kaikki asiat tulee käsiteltyä.
Hauskana yksityiskohtana kerrottakoon se, että rehtori ei ollut paikalla yhdenkään talon yhteisöllisessä palaverissa. Miten se on mahdollista, ajattelee joku, eikö rehtori ole juuri se, jonka vastuulla tällaiset palaverit ovat?

Onhan rehtori vastuussa. Tottakai. Mutta toteuttaminen ei suinkaan välttämättä ole rehtorin tehtävä. Kolmen koulutalon kokonaisuudessa tehtäviä on pakko jakaa. Oikeasti.

Palaverit on pidetty ja avasin fronteriin henkilökunnalle keskustelupalstan, jonne voi kirjoittaa kommentteja ja kehitysideoita.

Johtoryhmä kokoontuu ennen syyslomaa, käymme palautteet läpi ja hiomme strategiaa ja kehitämme konseptia. Hienoja sanoja, mutta silti todellisia käytännön tekoja!

Yhteisöllinen oppilashuolto on parasta mitä koulumaailmassa on tapahtunut pitkään aikaan. Tästä on hyvä jatkaa ja tulevaisuudessa ottaa mukaan oppilaita ja vanhempia ja muita sidosryhmiä.

Ja jos sinua kiinnostaa, niin tästä pääset näkemään mitä Patastenmäessä puhuttiin maailman ensimmäisessä yhteisöllisen oppilashuollon palaverissa:

Yhteisöllinen oppilashuolto, syksy 2014



Keskustelunaiheet


Mitä hyvää tällä hetkellä?


Mitä huonoa tällä hetkellä?

Miten parannetaan tilannetta tammikuuhun mennessä?
Koulun päivärutiinit:
-          välitunnit
-          ruokailut
-          siirtymiset



Tilat, tarvikkeet, tavarat



Yhteisten asioiden hoito työntekijöiden kesken



Open hyvinvointi
- ammatillinen
- kollegiaalinen
- henkilökohtainen



Hyvien käytöstapojen omaksuminen.



Kiusaamistilanteiden selvittäminen



Yhteydenpito koteihin



Muut mieleen tulevat asiat, mitkä:








keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Miksi reksillä on blogi?

Olen tänä syksynä saanut paljon yhteydenottoja blogini lukijoilta. Tai ainakin paljon enemmän kuin ennen.
Kaikki yhteydenotot tuntuvat mukavilta. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä kuka tätä blogia lukee, mutta itselleni tämä on ajatuksiani ja työtäni jäsentävä työkalu.

Äsken soitti Emmi, aloitteleva rehtori. Kysyi minulta mikä on tämä pitämäni starttivartti ja miten sen toteutan ja mitä hyötyä siitä on. Emmi on blogini lukija, meillä oli mukava rupatteluhetki ja luulen, että starttivartti -idea jatkaa elämäänsä myös Emmin koulussa.

(Starttivartti on siis se, että reksi juttelee jokaisen opettajan kanssa pienen juttuhetken. Kysyy, että mitä kuuluu ja miten työ on alkanut. Ja kaikkein tärkeintä, kuuntelee vastaukset. Starttivartti on täysin vapaaehtoinen, mutta täällä Patastenmäessä siitä on tullut talon tapa.)

Palaute saa toimimaan. Mitä enemmän kommentteja tai palautetta blogikirjoituksista tulee, sitä enemmän tulee kirjoitettua.

Aurinkoista loppuviikkoa Sinulle reksiblogin lukija!



maanantai 15. syyskuuta 2014

Hyvää käytöstä

Tällä viikolla vietetään tapakasvatusviikkoa.
Tiilikoululla vietetään hyvän käytöksen viikkoa.

Katsokaa tästä ihastuttavia muumivideoita; kivaa keskustelua hyvästä käytöksestä. Nämä ovat oppilaiden ja minun suosikkejani.

Muumit opettavat hyviä tapoja.

maanantai 25. elokuuta 2014

Uusi oppilashuoltolaki

Olen yrittänyt sisäistää uutta oppilashuoltolakia ja sen tuomia muutoksia oppilashuoltotyöhön.

Tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja ennakoida ja ehkäistä mahdollisia tulevia ongelmatilanteita.
Oppilashuollon tarkoituksena on tarjota matalalla kynnyksellä apua ja tukea sitä tarvitsevalle. Matala kynnys tässä tarkoittaa sitä, että olisi mahdollisimman luontevaa soittaa koulupsykologille, terveydenhoitajalle, opettajalle ja pyytää apua lapsensa koulunkäyntiin.

Oppilashuollon voi jakaa kahteen osaan:
1. Yhteisöllinen oppilashuolto
2. Yksilökohtainen oppilashuolto

Opetukseen liittyvät asiat (mm. kolmiportainen tuki) ei ole oppilashuoltoa, vaan opetusta. Ja tästä vastaa opettaja.

Yhteisöllinen oppilashuolto tähtää koko yhteisön hyvinvointiin ja on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Mukaan pyritään ottamaan niin oppilaat, huoltajat, työntekijät, eli kaikki koulutalossa työskentelevät.
Meillä Patastenmäessä aloitetaan tänä vuonna siten, että joka koulutalossa pidetään kolme yhteisöllistä palaveria vuodessa. Aluksi aloitetaan yhteisillä teemoilla henkilökunnan kanssa, myöhemmin mukaan otetaan oppilaskunnan edustajat ja vanhemmatkin.
Aiheita, joita näissä palavereissa voidaan pohtia:
- kiusaamisen ehkäiseminen
- ympäristön turvallisuus ja terveellisyys
- siirtymävaiheiden sujuvuus
- tunne- ja vuorovaikutustaidot

Yksilöllinen oppilashuolto on aina luottamuksellista. Jokainen yksilöllinen palaveri vaatii aina huoltajan (tai oppilaan) kirjallisen luvan.
Tapaamisessa on paikalla aina ne henkilöt, joita juuri tässä tapauksessa tarvitaan.  Ei siis ole mitään kiinteää oppilashuoltoryhmää, vaan kaikki tarpeelliset henkilöt kutsutaan koolle erikseen.
Opettajan tulee saada opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot.
Yksilöllinen oppilashuolto on aina oppilaan oikeus, sitä ei voi huoltaja kieltää. Ja tämän on toteuduttava lakiin kirjatussa määräajassa, joka on seitsemän vuorokautta.

No mitä tämä kaikki sitten tuo tullessaan? Mikä muuttuu?

Yhteisöllinen oppilashuolto tuo tullessaan uudenlaisia palavereita. Mielestäni tämä antaa mahdollisuuksia keskustelulle, pedagogisille pohdinnoille, työtapojen muuttamiselle. Aika näyttää millaiset asiat nousevat tärkeiksi.
Yksilöllisessä palaverissa ei ole mitään kaavaa. Kun huoli herää, asialle tehdään jotain, heti. Se, joka ensimmäisenä huomaa tai saa tietää yksilölliseen oppilashuoltoon kuuluvasta asiasta, kutsuu ryhmän koolle. Näissä kokouksissa rehtori ei välttämättä ole ollenkaan paikalla.

Vielä on ratkaisematta monta käytännön asiaa. Miten kirjataan, mihin kirjataan, missä säilytetään dokumentteja? Onko vielä paperiversioita?

Joka tapauksessa lakiin on tutustuttu ja uudet raamit toiminnalle on luotu. (Teimme ne yhteistyössä naapurikoulun rehtorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Itäinen koulualue rules!)

Tiivistettynä kahteen sanaan: Pidetään huolta.

torstai 21. elokuuta 2014

Koulurauha

Tänään julistetaan virallisesti koulurauha.

Kuuntele koulurauhan julistus alla olevasta linkistä.

Koulurauhan julistus

Ajattelemisen aihetta meille kaikille; oppilaille, opettajille, vanhemmille.

maanantai 18. elokuuta 2014

Lukuvuosi 2014-2015

Patastenmäen koulun tämän lukuvuoden toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

1. Perustietojen, taitojen ja tapojen laadukas opettaminen.
2. Nopea puuttuminen kiusaamistilanteisiin.
3. Viestintä- ja mediataitojen kehittäminen ja opettaminen. (Tämän valitsimme myös opetussuunnitelman aihekokonaisuudeksi.)

Tänä vuonna keskitymme myös erityisesti uuden oppilashuoltolain käytännön toteutukseen. Ensimmäisenä tehtävänämme on selvittää mitä tarkoittaa yhteisöllinen oppilashuolto. Miten toteutamme sen tässä kolmen koulutalon kokonaisuudessa.

Toinen tärkeä aihe on tänä lukuvuonna positiivinen pedagogiikka. Miten huomaamme hyvän, korostamme osaamista, kehumme onnistumisia. (Rehtori lähtee aiheesta koulutukseenkin tänä syksynä, eiköhän koulutusterveisiä tule näkymään joka opettajalle ja sitä kautta luokkiin ja oppilaillekin.)

Odotamme myös uuden Helmi -oppilashallinto- ja viestintäjärjestelmän käyttöönottoa. Sitä kautta yhteydenpito on nopeaa ja kätevää. Fronter ei katoa, säilyy ennallaan ja ehkä entistä enemmän oppimisen välineenä ja luokan galleriana.

Oikein hyvää syksyn alkua kaikille!

Uusi lukuvuosi

Lukuvuosi on alkanut vauhdilla, ehdin vasta nyt tänne blogiinkin.

Ensimmäiseksi sain lukea monta kommenttia edelliseen postaukseen liittyen. Toivon, että kommenttien kirjoittaja ottaisi minuun yhteyttä henkilökohtaisesti, voisimme keskustella asiasta lisää. Kirjoittajalle tiedoksi, että en julkaise niitä tässä, ne ovat kovin henkilökohtaisia.

Kiitos kommenteistasi Anonyymi. Odotan yhteydenottoasi. Ja kyllä, luin ne ajatuksella. Moneen kertaan.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Vuosikellot

Tässä koulumme vuosikello.
Taulukosta löytyy melko kattavasti kaikki mikä koulussa pitää hoitaa opetuksen lisäksi.

Olen ylpeä tästä suunnitelmasta, joka jopa toimii ja pitää paikkansa!

PATASTENMÄEN KOULUN VUOSIKELLOT

VUOSI-
KELLOT
Turvallisuus
Oppilashuolto
Kokoukset
3xkk
Koulu/
rehtori
Erityisopetus 2014-15
Anne H 1.-2.lk, Anne K 3.lk, Erna 4- 5.lk
ELOKUU
Turvallisuussuunnitelman päivitys
Turvallisuuskävelyt
Vanhempain-
ilta
Terveydenhoitaja
Suunnitteluveso
4. lk valinnaiset
Vanhempainilta
Anne H: LukiMat arviointi elo-syyskuu 1.lk ja 2lk.
(sanelu LO 3., 4. ja 5. lk)
SYYSKUU
KiVa-koulu
tapahtuma
KiVa-koulu tapahtuma
Luokkatoimikunnat
Yhteisö-ohr.

Anne H: Venny 1.lk
Anne K: Banuca 3. lk
LOKAKUU
Poistumisharjoitus
HOJKS &
HOPPI -päivitykset
Vanhempain-
tapahtuma
Anne K: sanaketjutesti 3. lk
Kaikki: HOJKS päivitykset
MARRASKUU




JOULUKUU
Checklist

Joulujuhlat

TAMMIKUU
Sisäänsuojautumisharjoitus
Arviointi-
keskustelut
Yhteisö-ohr
Arviointi-
keskustelut
Anne H: LukiMat arviointi tammi-helmikuu 2. lk
HELMIKUU
112-päivä
Nettiturvallisuus
(mediataito)

Saksan valinta 4. lk:lle
Erna/LO: RMat (koneella?) 5. lk
Erna: sanaketjutesti koneella 5. lk
MAALISKUU

Siirtopalaverit alkavat
Kirjatilaukset
Käsityön valinta
5. lk:lle
Anne H: ALLU 2.lk Erna: ALLU 5.lk
HUHTIKUU
Liikenneturvallisuus
Polkupyöräpäivä.
Siirtopalaverit
Vanhempain-
ilta
HOJKS & HOPPI päivitykset
Yhteisö-ohr
Tarviketil.
Ruusut&risut

Vanhempainilta
Anne H: LukiMat arviointi huhti-toukokuu 1.lk ja 2.lk
Kaikki: HOJKS päivitykset
TOUKOKUU
Checklist

Pihasiivous
KiVa-koulukysely
Arviointi
Stipendit
Suunnitteluveso
Opintoretket
Kevätjuhlat
Anne H: eskareiden seuranta ja havainnointi 2-4h/kk


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Palaute lukuvuodesta 2013-2014

Kysyimme perinteiseen tapaan huoltajilta palautetta lukuvuoden toiminnasta.

Palautteet on nyt käyty läpi ja niistä on noussut esiin seuraavia kehittämisen kohteita:

- Soittoaika, jolloin opettajan saa kiinni
Tämä on ollut ilmeinen ongelma ainakin Tiilikoululla. Luokathan sijaitsevat yläkerrassa ja puhelin pirisee alakerrassa. Tuntien aikana ei puhelimeen vastaa kukaan.
Soittoaikojen (=välituntiaikojen) ilmoittaminen helpottanee tilannetta.)

- Tiedottamisen parantaminen. Fronterin käyttöä on lisätty ja kehitetty. Mutta edelleen parannettavaa on. Syksyllä otetaan käyttöön Helmi-järjestelmä, jonka avulla tiedotus helpottunee. Myös fronter säilyy ja luokkien huoneet ilmoitustauluineen pysyvät käytössä.

- Kiusaamistilanteisiin puuttuminen nopeasti.
Lupaamme edelleen suhtautua vakavasti jokaiseen tietoomme tulleeseen kiusaamistapaukseen. Ja lupaamme käsitellä sen heti esim. KiVa-koulumateriaalia käyttäen.

- Luokkien vanhempien yhteinen yhteystietolomake.
Jotta vanhemmat voivat olla yhteydessä toisiinsa, niin joka luokassa kerätään heti elokuun vanhempainillassa yhteinen yhteystietolista vanhempien omaan käyttöön. Näin on jo monessa luokassa toimittu, mutta nyt se tehdään kaikilla luokilla.


Olemme jo yhdessä laatineet koulun toiminnalliset tavoitteet tulevalle lukuvuodelle 2014-2015.

Opetussuunnitelman mukaiseksi aihekokonaisuudeksi valitsimme viestintä- ja mediataidot. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jossa käsitellään niin suullista kuin kirjallista viestintää monin keinoin. Mukaan tietenkin otetaan some-opetusta soveltuvin osin.

Muut tavoitteet ovat:

1. Perustietojen, taitojen ja tapojen laadukas opettaminen
2. Nopea puuttuminen kiusaamistilanteisiin
                      3. Viestintätaitojen kehittäminen koko koulussa

Pikkuhiljaa mennyt lukuvuosi on paketissa ja rehtori ryhtyy toden teolla suunnittelemaan uutta. Lukujärjestykset tehdään tänä vuonna uudella Helmi-ohjelmalla. Se ei ole kovinkaan tuttu vielä minulle, niinkuin ei koko lukkareiden tekokaan vielä, kolme kertaa vasta takana.
Onneksi varareksi saapuu opintovapaaltaan kaverikseni. Otetaan hänen tutkijanaivonsa käyttöön,  minä voin olla sihteeri :)

Hauskaa kesäkuun alkua kaikille lukijoille, erityisesti rekseille!



perjantai 30. toukokuuta 2014

Kiitosten aika

Kouluvuosi on paketissa.

Hieno vuosi. Kaikki on sujunut kertakaikkisen hyvin. Koulujuna on kulkenut vakaata vauhtia, välillä pysähdellyt asemille, välillä kiihdyttänyt tahtiaan, jotta on pysytty aikataulussa.

Oppilaista on pidetty huolta.
Pidimme juuri oppilashuoltotiimin palautepalaverin, jossa todettiin monta hyvää juttua: oppilasasiat on saatu vietyä eteenpäin tarvittaessa, uusia toimintatapoja on kehitetty, yhteistyötä on lisätty monien tahojen kanssa.

On tehty yhdessä.
Kolmen koulun kompleksissa joutuu väistämättä jakamaan hommia. Jaettu vastuu toimii. Ammattitaitoiset opettajat ja muu henkilökunta tietää miksi täällä ollaan; oppilaan parhaaksi.
Aina ei voida kaikkia miellyttää, mutta päätösten takana on kokonaisuus ja sen toimivuus.

Kiitokset koko joukkueelle!
Iltapäivällä kokoonnutaan yhteiselle opelounaalle, jossa reksi jakaa kunniakirjat. Arvaatteko kenelle menevät esim. nämä kunniamaininnat: vuoden viihdyttäjä, vuoden harmaa pantteri, vuoden terminologisti, vuoden korkokenkä, vuoden puhelinvastaaja, vuoden back up...?
Ne kaikki menevät ihanille opettajilleni.

Kiitos teille ja oikein ihanaa ansaittua kesälomaa!


keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Varsovan flikat

Sunnuntaina 11.5. saapui neljä varsovalaista opettajaa Jan Twardowski kouluun kuuluvasta montessorikoulusta vieraaksemme. 
Emännöimme heitä viikon ajan, tässä hieman kuvamuistoja viikon varrelta.


Viikon ohjelmaan kuului koulupäivä joka koulutalossamme.
Maanantai alkoi Tiilikoululla. 
Vieraat yllättyivät positiivisuudesta, iloisuudesta ja avoimmuudesta,
jolla otimme heidät vastaan. Myytti suomalaisten juroudesta murtui.
Erityisen ylpeä olin oppilaiden rohkeudesta puhua englantia! Wau!

Puukoulupäivänä tutustuttiin montessoriluokkien toimintaan ja Jukolapäivänä esi.- ja alkuopetukseen.


Tiistaina vierailimme mm. taidemuseossa. 
Taidemuseon työpajahuoneen seinälle jätimme pienen muiston, oppitunnin puolan kielestä.
Tutustuimme myös lasimuseoon sekä kävimme vierailulla yläkoulussa Pohjolanrinteellä.

Tiistaina vieraat tapasivat myös sivistystoimenjohtajan ja hallintojohtajan, jotka 
molemmat pitivät hienon esittelyn kaupungistamme. Vierailun arvovaltaisin hetki.


Iltaohjelmaa oli monenlaista. Tässä menossa kokkisota Lempivaaran saunamökillä. 
Sauna lämpesi, nuotio loimusi ja rohkeat kävivät uimassakin. 
Muina iltoina tutustuimme lasinpuhallukseen ja osallistuimme eskareicen perheiltaan.


Yksi päivä oli varattu Helsinki-retkelle. Tässä junamatkalla kohti pääkaupunkia.


Olin pyytänyt vieraita varautumaan mihin tahansa säähän. 
Hyvin oli varustauduttu.


Huomasimme keskusteluissamme, että koulusysteemimme ovat hyvin samankaltaisia. Monta yhteneväisyyttä ja samanlaisia toimintatapoja. Vieraat kertoivat, että huomasivat heti, että suomalaisessa koulussa opettaja tykkää oppilaistaan ja oppilaat opettajista. Ilmapiiri on avoin, lämmin ja luottavainen. Oppilaita rohkaistaan selvästi itsenäiseen toimintaan, luottamus on molemminpuolista.

Huomiota herätti myös kaikkien kielitaitoisuus. Ja se, että kuinka opettajat ovat kaikki niin välittömiä ja mukavia! Vieraamme tutustuivat kahteen rehtoriin (minuun ja Koistisen Tainaan) ja sanoivat, että monen puolalaisen rehtorin pitäisi tulla tänne kylään katsomaan kuinka homma toimii. Iloa ja huumoria unohtamatta :)

Kiitos paljon vieraamme Martyna, Ania, Ewa ja Magda. 
Oli ilo saada tutustua teihin ja toivon, että tämä on alku pitkälle yhteistyölle ja ystävyydelle.

Kiitos myös kaikille, jotka osallistuivat vierailuviikon toteutukseen. 
Suomi ja Riihimäki maailmankartalle hyvällä meiningillä!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Varsovan vieraita odotellessa

Viikolla 20 saapuu kouluumme vieraaksi neljä varsovalaista opettajaa. Toukokiireiden keskelle :)

Nyt olen onnellinen siitä, että toimimme kolmessa eri talossa, näin pystymme jakamaan joka talolle yhden vastuupäivän. Tiilikoululla tehdään työpajoja liittyen ympäristö- ja luonnontieteeseen, Puukoululla tutustutetaan montessoripedagogiikkaan ja Jukolassa esitellään alkuopetuksen ideoita.
Yhden päivän vieraillemme virastolla ja Riihimäen kulttuurikohteissa ja viikon lopuksi lähdemme Helsinkiin.

Koko vierailu sai alkunsa Varsovan suurlähettilään tekstarista. Tuosta viestistä on kulunut aikaa melkein puolitoista vuotta, mutta nyt saamme vieraita taloon. Tervetuloa!




perjantai 4. huhtikuuta 2014

Suma purettu

Maaliskuu selätetty, samalla on tullut hoidettua oppilasvalinnat, kirja- ja tarviketilaukset, opevalinnat, käsityövalinnat ja saksan valinnat. Ja kehityskeskustelut.

Miten kaikki kasautuukin?
Ensi vuotta varten opiksi itselleni: kehityskeskustelut voi hyvin pitää jo tammikuussa. Opettajalta se vie vain tunnin, se aika löytyy kyllä.

Ekaluokan oppilasvalinnat sujuivat tänä vuonna kivuttomasti. Itäisen alueen kaikki oppilaat pääsivät haluamaansa kouluun, siis joko Jukolaan tai Peltosaareen tai montessoriluokalle. Kiva juttu! Mielipahan aiheuttaminen ei ole tavoitteemme missään asiassa, ei myöskään koulupaikan saamisessa.

Virkavalinnatkin veivät aikaa. Tavoitteeni oli löytää hyvät ja mielellään nuoret opettajat. Hyvä opetiimi on sellainen missä on eri ikäisiä ihmisiä. Rekrytointi onnistui ja hyvä että maltoin mieleni ja pidin huomattavan monta haastattelua.

Kevään ohjelmassa on yksi poikkeava kohokohta: viikolla 20 saamme vieraaksemme opettajia Varsovasta.
Viime vuoden tammikuussa suurlähettiläs Jari Vilén lähestyi viestillä ja pyysi kouluamme isäntäkouluksi puolalaiselle koululle. Tottakai lähdimme mukaan! Kohta vierailu on käsillä ja olemme valmiit esittelemään Patastenmäen koulun kaikkia taloja ja niiden monia puolia. Teemana on matematiikka, luonnontiede ja montessoriopetus.
Jokainen talo suunnittelee yhden vierailupäivän ohjelman, näin ei rasiteta kohtuuttomasti ketään toukokiireiden keskellä.

Eilen osallistuin erään luokan vanhempainiltaan. Siitä jaettavaksi seuraavaa: pitäkää vanhemmat silmällä lastenne someviestintää: mitä he kirjoittavat facessa, what´s upissa, keskustelupalstoilla. Millaista kieltä käytetään, miten lähestytään luokkakaveria viestein.
On vaarana, että opitaan outo loukkaava viestintätyyli somessa, vaikka kasvotusten puhuttaisiinkin kuin kaveri kaverille.
Ei kannata vetäytyä pois nuorten somemaailmasta! Rohkeasti mukaan vaan, lapset kyllä opettavat.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Erittäin hyvä ellei täydellinen

Patastenmäen koulussa on kaksi opettajanvirkaa auki.

Haemme hyviä opettajia. Erittäin hyviä. Täydellisiä.

Nykyopettajalta vaaditaan paljon. Pitää osata opetettavien aineiden sisällöt, pitää osata myös kuinka asiaa parhaiten opetetaan. Pitää osata löytää erilaiset opetusmetodit erilaisille oppijoille. Pitää osata pitää yllä työrauhaa ja työniloa. Sisustaa luokkakin virikkeelliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyopettajan pitää olla myös suvereeni ihmistuntija. Ja pitää osata valita ne oikeat kanssakäymisen metodit kullekin oppilaalle, perheelle, kollegalle. -Tai esimiehelle.

Pitää olla kiinnostunut uusista asioista, mutta sopivasti pitää yllä vanhoja kansakouluperinteitä. Pitää tietää sopivasti somesta, olla avoin uudelle teknologialle, keksiä ne kikat, joilla parhaiten yhdistetään liitutaulupedagogiikan parhaat palat yksilöllisen oppimisen tiedonjanoon.

Nykyopettajan pitää laatia pedagogisia dokumentteja lain vaatimassa määrin. Pitää pitää huolta kaikista oppilaista, hitaista ja nopeista.
Pitää osata kasvattaa, selvittää riitoja, etsiä hanskoja ja korjata rikkimenneitä vetoketjuja.
Pitää muistaa ajoissa tilata retkieväät ja ei missään nimessä saa unohtaa välkkävalvontaa.
Pitää osata keksiä kivoja kuvisaiheita, miettiä hyviä juhlaohjelmia ja pitää hyvä päivänavaus.
Pitää osata laatia tavoitteita omalle työlle, ainakin jos esimies niitä pyytää.

Nykyopettaja on multitalentti monitaituri.

Onneksi näitä osaamisen mestareita tästä maasta löytyy!
-Ja taidan minä onnellinen rehtori päästä valitsemaan parhaat päältä.

perjantai 31. tammikuuta 2014

Kehityskeskusteluista

Odotan omaa kehityskeskusteluani esimieheni rouva opetuspäällikön kanssa. Toiveenani on, että ehtisin sen käydä ennenkuin aloitan kierroksen täällä omien opettajieni kanssa.

Riihimäen kaupungilla on käytössään oma yhteinen kaikille työntekijöille tehty kehityskeskustelulomake. Se ei ihan sinällään sovellu opetustyön kehittämisen työkaluksi, joten olen tiivistänyt sitä muutamaan teemaan.
(Nämä teemat varastin suoraan twitter-kollegaltani Taina Vainiolta, kiitokset vaan sinne Kuopion suuntaan ja kiitos myös että tiivistäen jaoit ne twitterissä.)

Teemat ovat tässä:
1. Vahvuudet
2. Yhteistyö
3. Kehittämistavoitteet ja aikataulu
4. Työhyvinvointi
5. Palautetta

Keskustelu aloitetaan siis kehumisella, ja ehkä sillä suomalaiselle vaikeimmalla kehumisen alueella, eli itsekehulla :)

Mitä vahvuuksia juuri sinulla on opettajan työssä?

Hieno kysymys, kertakaikkisen hieno. Odotan hyviä ja kehittäviä keskusteluja!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Some some

Pieni tarina sosiaalisen median metkuista:

Viikko sitten satoi vähän lunta.
Tiilikoulun Milla ja Minea innostuivat tekemään lumiukon. Lumiukosta tuli hieman reppanan näköinen, eihän luntakaan ollut kuin nimeksi.
Välkkävalvoja Kirsi otti kuvan hellyyttävästä lumiukosta ja laittoi sen omalle facebook-sivulleen. Rehtori näki kuvan, ihastui ja tallensi sen koneelleen omaan käyttöön.

Oma käyttö vei sen tänne blogiin kuvituskuvaksi (katso edellinen postaus) ja twitteriin esimerkiksi positiivisesta innostumisesta.
Twitterissä kuva lähti eloon: sitä twiitattiin eteenpäin ja monen suosikiksikin tuo lumiukko pääsi. Erityisesti Saksassa lumiukko herätti tunteita.

Tänään aamulla twitter kertoi, että Daniel G. laittanut twiitin suosikkeihinsa. Kävin tutkimassa kuka on Daniel, ja hän paljastuikin hollywoodilaiseksi Disneyn animaattoriksi, joka on ollut tekemässä mm. Frozen-animaatioelokuvaa.

Kerroin tämän lumiukon some-matkan oppilaille ja tietenkin laitoin viestin myös herra Daniel G:lle. Viestin siitä, kuinka iloisiksi kaksi tyttöä Suomesta tulivat, kun kuulivat ketkä kaikki heidän lumiukostaan tykkäsivät.

Sen pituinen se.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Talvella

 
 
Siinä se nököttää. Tiilarin oppilaiden tänään välitunnilla tekemä lumiukko. Tätä minä sanon positiiviseksi innostuneisuudeksi! Ei lannistuta, vaan iloitaan siitä mitä on ja toimitaan niillä resursseilla mitä on.
 
Lumiresurssit ovat tällä hetkellä hieman huonot... Samoin talviliikuntaresurssit hiihtoineen, luisteluineen ja mäenlaskuineen.
 
Koitetaan kestää. Koitetaan kestää sisälle kulkeutuva kura, mitävoitehdä -kysymykset, synkkä pimeys.
 
Josko se vielä tänään sataisi lisää lunta ja valoa?
 
Innostuneen positiivista otetta talveen!