Tänään on Tiilikoululla vieraita: tulevat kolmosluokkalaiset, eli nykyiset tokaluokkalaiset Jukolan koulutalosta ovat saapuneet kylään koko päiväksi. Tutustumaan, olemaan isoja.
Viidesluokkalaiset vapauttivat luokkatilansa ja lähtivät päiväksi Jukolaan olemaan pieniä ja muistelemaan menneitä.
Ilmassa on jännitystä, iloa ja ihmetystä. Välitunnilla, ruokalassa, käytävillä kaikki tuntuu olevan toisin kuin omassa tutussa koulutalossa. Ja Jukolassa olevat isot vitoset käyvät moikkaamassa tuttuja kasvoja eskarissa, ruokalassa ja ehkäpä päiväkodin puolellakin.
Rehtori on onneksi sama. Ja kävi tervehtimässä ja juttelemassa ja tunsi suurta iloa siitä, että yksi oppilas huudahti: -Onneks sä reksi oot jo tuttu mulle, kiva kun sä meidän kanssa siellä Jukolassa aina (=yhden päivän viikossa) oot.
Ja näin tämä minun hullu palapelityöni sai taas yhden kiitoksen: on tärkeää ja tarpeellista tehdä itsensä näkyväksi kaikille. Ja luoda olo siitä, että talossa on yksi rehtori, joka ehtii aina olla joka paikassa ja kaikkien kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti