Avaruutta oppimaan

Tässä hieno sivusto avaruuden asioista. Kannattaa tutustua!

http://www.solarsystemscope.com/

Educa-messut

Terveisiä Educa-messuilta. Educa on opetusalan suurin valtakunnallinen koulutustapahtuma. Olin mukana messuilla perjantaina ja tutustuin laajaan näyttelyyn sekä rehtoreiden koulutusluentoihin.

Erona entisiin vuosiin oppikirjoja ei tällä kertaa esitelty niin laajasti kuin aikaisemmin. Sen sijaan jos jonkinnäköistä teknistä opetusvälinettä oli tarjolla. Petyin kovasti, ettei kukaan ollut vaivautunut esittelemään ompelukoneita: Tiilikoulun kaikki 10 konetta pitäisi pikku hiljaa uusia.

Tieto- ja viestintätekniikka on päivän sana. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, suhtaudun erittäin myönteisesti asiaan, kunhan tvt pysyy opetusvälineenä, ei opetuksen sisältönä. Uusimpana vimpaimena esiteltiin kosketuspöytä, se on vähän niinkuin iso iPad asetettuna neljälle jalalle. Taatusti mielenkiintoinen oppilaiden mielestä. Ja hintakin vain viis tonnia!

Luennot joihin osallistuin olivat mielenkiintoisia myös: tvt:tä, suvaitsevaisuutta sekä kerrassaan tenhoava Jani Toivola. Janin esitelmä avasi ainakin minun aivoni ajattelemaan tätä suomalaista puhumattomuuden kulttuuria. Joskus jätämme asiat puhumatta vain siitä yksinkertaisesta syystä, ettemme halua pahoittaa kuulijan mieltä ikävillä asioilla ja luulemme helpottamalla kaikkien elämää vaikenemisella. Ei ehkä ole kuitenkaan se rakentavin ratkaisu.

Illalla oli Suomen rehtorit ry:n iltatilaisuus. Oli kiva tavata muita rehtoreita ja tutustua kollegoihin. Käyntikortteja vaihdettiin ja sovittiin tapaamisia reksikoulutuksiin tulevalle vuodelle.

Vanha sanonta "aina oppii kun on kotoa pois" piti tälläkin kertaa paikkansa. Reksi oppi kaikenlaista, kun irtautui hieman kouluarjesta :)

Kuvataidetta

Lisään tänne blogiin valokuvia upeista kuvistöistä, joita koulussa tehdään. Laitan kaikkiin tunnisteeksi kuvataide, jotta blogin lukijat löytävät kaikki aiheeseen liittyvät postaukset -ja ehkä saavat jopa ideoita omiin kuvataiteellisiin toteutuksiinsa :)

Ensimmäiset kuvat ovat tässä:

Tiilikoulun Kettujen tekemät upeat karhut

Leenan karhutyö

Aapiskukkoja Tiilikoulun käytävällä

Jukolan taiteilijoiden pirteät tontut

Hellyyttävää tonttumeininkiä

Kissa ikkunalla. Hieno idea ja upea toteutus Tiilikoulun Saukoilta.

Saukkojen sarjakuvasankareita

Talviliikunnan riemuja

Patastenmäen koulutaloilla ei ole mitenkään erityisen hyvät koululiikuntamahdollisuudet: Jukolasta kävellään Tiilikoulun saliin, ja tiilarilaiset kävelevät Peltsin saliin, Puukoulun porukka taasen Tiilikoululle. Aika haastavaa myös lukujärjestyksen laatijalle.

Talvella tilanne paranee: hiihtoladut alkavat suhteellisen läheltä joka koulua ja vanha Patastenmäen kenttä on ihan hyvä luistelukenttä.
Tänä vuonna lunta on odotettu niin kauan, että hiihtäminen on innostanut kaikkia: ekaa kertaa ikinä näen Tiilikoulun pihalla välituntihiihtäjiä. Se on reipasta!

Lähimetsissä on tilaa lumileikeille ja ihan pelkkä reipas kävelylenkkikin talvisessa maisemassa piristää kummasti.

Välituntileikeissä täytyy muistaa aina se sääntö, että väkivalta on kielletty. Kukkulan kuningas -leikkiä ei ole kokonaan kielletty, mutta välkkävalvoja viheltää pelin poikki heti kun touhu menee liian rajuksi.
Säännöt laaditaan aina vain ja ainoastaan turvallisuutta silmällä pitäen; opet eivät keksi sääntöjä omaksi huvikseen :)

Mutta kaikesta huolimatta: ihanaa liikunnallista talviviikonloppua kaikille!

The Finland Phenomenon

Silmiini osui tällainen videonpätkä youtuben ihmemaailmassa. Suomalainen koulusysteemi kahdessa minuutissa. Tottahan tämä.

Yleinen, tehostettu ja erityinen

Otsikko viittaa erityisopetuksen järjestämiseen.
1.8.2011 tuli voimaan uusi erityisopetuslaki, joka velvoittaa kouluja järjestämään erityisopetusta kolmella eri tasolla.

Yleinen tuki tarkoittaa sitä oppimisen tukea mitä luokanopettaja voi antaa: tukiopetusta, eriyttämistä, yhteistyötä kodin kanssa, kasvatuskeskusteluja, yhteisopettajuutta. Yleensä tällaiset tukitoimet auttavat, jos oppimisessa on joku väliaikainen hidaste, esimerkiksi sairastumisen aiheuttama poissaolo.

Jos yleinen tuki (eikä keskittyminen tunnilla ja läksyissä) riitä, on mahdollisuus tehostettuun tukeen. Tällöin otetaan perusopetuksen lisäksi mukaan laaja-alainen erityisopetus, osa-aikainen pienryhmäopetus, vahvempi eriyttäminen. Tehostettuun tukeen siirtyminen vaatii kuitenkin muutaman oppilashuoltoryhmän palaverin; aivan automaattisesti tällaista tukimuotoa ei ole saatavissa.

Jos nämä kaksi edellä mainittua tukimuotoa ei riitä, tarvitaan erityistä tukea. Tällöin haetaan oppilaalle vanhempien suostumuksella erityisen tuen päätös. Päätöksen tueksi tehdään pedagoginen selvitys, jossa kuvataan tukitoimet ja niiden rakenne, kerrotaan tarkasti missä tukea tarvitaan, minkälaisia ongelmia on ja miten niitä pyritään ratkaisemaan. Päätöksen tekee opetuspäällikkö.
Jos oppilas saa erityisen tuen päätöksen, hänelle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Minun näkemykseni on se, että luokanopettajien, pienryhmäopettajan, laaja-alaisen erityisopettajan ja mahdollisten koulunkäyntiohjaajien tuella jokainen yleisopetuksen oppilas, joka haluaa oppia, saa kaiken tarvitsemansa tuen. Tarvitaan tietenkin myös intoa ja halua keskittyä opetukseen, innokkuutta hoitaa kotitehtävät ja rohkeutta kertoa, jos joku asia on pielessä.

Joulujuhlapuheessani vertasin erityisopetusta joistakin kaupoista löytyvään "hitaaseen kassaan". Siis kassalinjaan, jossa asiakkaalle annetaan aikaa, jossa häntä kuunnellaan ja palvellaan. Vertasin koulun tarjoamia palveluja suhteessa erilaisiin asiakkaisiin: opetusta ja tukitoimia on tarjolla hitaan kassan asiakkaille, pikakassa-asiakkaille ja joissakin tapauksissa myös itsepalvelukassalaisille :)

Kaikkein tärkeintä oppimisessa ja opiskelussa on oma motivaatio ja halu tehdä töitä.

Arviointikeskustelujen aika

Tiilikoulun pihakoivu talviasussaan.

Patastenmäen koulussa arviointi tapahtuu kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on jo elokuussa, jolloin tehdään oppimissuunnitelma. Oppilas ja huoltaja täyttävät yhdessä oppimissuunnitelmalomakkeen, joka käydään sitten koulussa opettajan ja oppilaan välisessä keskustelussa läpi.

Perinteistä joulutodistusta ei koulussamme anneta, vaan syksyn työn arviointi tapahtuu tammikuun aikana arviointikeskustelussa. Tähän keskusteluun tulevat mukaan huoltajat, opettaja ja oppilas. Keskustelun aiheet ovat seuraavat:

1. Koulussa viihtyminen
- suhde tovereihin ja opettajiin
- yhteistyö parin ja ryhmän kanssa

2. Työskentelytaidot ja vastuu omasta työstä
- tavoitteiden taso ja niiden saavuttaminen
- keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys
- huolellisuus

3. Oppimistulokset eri oppiaineissa

Arviointikeskustelussa pohditaan myös tavoitteita kevätlukukaudelle. Kevään arviointi annetaan todistuksella, sanallisella tai numeroarvioinnilla.

Arviointikeskustelu on arvokas asia. Jokainen oppilas saa henkilökohtaista palautetta koulutyöstään. Opettajat pitävät tätä tärkeänä osana työtään, vaikka arviointikeskustelujen läpivienti on opettajalle aika haasteellinen ja aikaa vievä projekti.
Keskusteluissa olemme paljonkin pohtineet tätä arviointimalliamme. Kritiikkiä on tullut siitä, että lapsi ei saa mitään konkreettista paperia, johon arvosanat olisi kirjattu. Ja keskustelussa esiin tulleet asiat ja palaute unohtuvat nopeasti. -Mikään ei estä sitä, että keskustelun aikana huoltaja kirjoittaa ylös annetun palautteen. Ja on erittäin tärkeää, että opettaja henkilökohtaisesti tapaa oppilaan ja perheen. Jokainen koulumme oppilas saa itseasiassa kaksi kertaa oman open aikaa: elokuisessa tavoitekeskustelussa ja tammikuisessa arviointikeskustelussa.

Arviointia tulee koko ajan kehittää, eikä arviointi tapahdu vain tiettyinä aikoina, vaan arviointia tehdään koko ajan. Itsearviointiin totutamme oppilaat jo koulu-uran alusta asti. Olemme valmiita ottamaan ideoita ja kehittämisehdotuksia vastaan; miten voisimme kehittää arviointiprosessia niin, että se antaisi mahdollisimman monipuolisesti palautetta oppimisesta.