Kehityskeskusteluista

Odotan omaa kehityskeskusteluani esimieheni rouva opetuspäällikön kanssa. Toiveenani on, että ehtisin sen käydä ennenkuin aloitan kierroksen täällä omien opettajieni kanssa.

Riihimäen kaupungilla on käytössään oma yhteinen kaikille työntekijöille tehty kehityskeskustelulomake. Se ei ihan sinällään sovellu opetustyön kehittämisen työkaluksi, joten olen tiivistänyt sitä muutamaan teemaan.
(Nämä teemat varastin suoraan twitter-kollegaltani Taina Vainiolta, kiitokset vaan sinne Kuopion suuntaan ja kiitos myös että tiivistäen jaoit ne twitterissä.)

Teemat ovat tässä:
1. Vahvuudet
2. Yhteistyö
3. Kehittämistavoitteet ja aikataulu
4. Työhyvinvointi
5. Palautetta

Keskustelu aloitetaan siis kehumisella, ja ehkä sillä suomalaiselle vaikeimmalla kehumisen alueella, eli itsekehulla :)

Mitä vahvuuksia juuri sinulla on opettajan työssä?

Hieno kysymys, kertakaikkisen hieno. Odotan hyviä ja kehittäviä keskusteluja!

Kerhotoiminnan kehittäminen

Osallistuin 23.1. Lahdessa järjestettyyn Joustava koulupäivä -seminaariin, jossa yhtenä aiheena oli kerhotoiminnan kehittäminen kouluissa.

Jo muutaman vuoden ajan opetushallitus on tukenut koulujen kerhotoimintaa hankerahoituksella. Opetushallituksen erityisasiantuntija Riitta Rajala toi puheenvuorossaan selkeästi esiin sen, että tulevaisuudessa opetuksen järjestäjiä (eli kuntia) velvoitetaan järjestämään kerhotoimintaa.

Patastenmäen koulussa on satsattu aika paljon kerhotoiminnan järjestämiseen: olemme varanneet tuntikehyksestä tunteja kerhoille, sekä tietenkin ottaneet hankerahalla järjestetyt kerhotunnit käyttöömme. Kokonaistuntimäärä on jaettu 10-20 tunnin kerhopaketteihin: näin sekä opettaja että oppilaat jaksavat olla kiinnostuneita kerhoon osallistumisesta.
Tänä lukuvuonna on tarjolla mm. seuraavia kerhoja: ilmaisutaito, englanti, käsityö, tekninen työ, askartelu ja liikunta. Kerhoja on kohdennettu sekä isoille että pienille oppilaille.

Seminaarissa korostettiin myös sitä, että kerhojen pitämiseen tulisi yhä enemmän ottaa mukaan ns. kolmatta sektoria, eli ulkopuolisia kerhonpitäjiä. Itse ryhdyin jo suunnittelemaan yhteistyötä paikallisen nuorisoteatterin, musiikkiopiston ja urheiluseurojen kanssa. Onnistuisikohan näistä löytämään kerhojen pitäjiä opettajien lisäksi. (Siis sillä edellytyksellä että niitä tunteja on käytettävissä.)

Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä iltapäiviksi. Taidankin pitää oppilaille kyselyn siitä, millaisia kerhoja he toivovat ensi vuonna järjestettävän.

Jukolan oppilaiden avaruusaluksia

Starttivartti

Meidän koulussamme opettaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa henkilökohtaisesti näin syyslukukauden alussa. Kotona on etukäteen täytetty oppimissuunnitelmalomake ja mietitty omia tavoitteita syyslukukauden opiskelua silmälläpitäen.
Nämä tavoitteet tarkistetaan sitten tammikuussa arviointikeskustelussa yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa.

Myös opettaja saa oman henkilökohtaisen aikansa rehtorilta. Minä pidän jokaiselle opettajalle ns. starttivartin, jonka aikana juttelemme siitä miten työvuosi on lähtenyt käyntiin, onko ongelmia, huolia ja murheita. Käymme läpi työyhteisöön liittyviä asioita ja pyydän ja saan palautetta myös omasta toiminnastani esimiehenä.

Tämä kaikki on todettu hyväksi.

Hyvää palautetta on tullut tästä reksiblogista ja rehtorin henkilökunnalle lähettämästä viikkokirjeestä. Paras kommentti taisi olla tämä: "Ei se niin kauheasti haittaa, ettet kolmen koulutalon rehtorina joka päivä olekaan paikalla, kun kumminkin on sellainen olo, että olet, kun olet kirjoittanut niitä juttuja sinne blogiin ja siihen viikkokirjeeseen."
Haa, olen onnistunut olemaan kaikkialla, kaiken aikaa ja kaikkien kanssa!

Syysmaisemaa Hatlammin suolta

Eilen, tänään, huomenna

Antoisa arki on alkanut. Viikon tauko on tehnyt meille kaikille hyvää.

Koulussa eletään nyt kautta, jonka aikana katsotaan sekä taaksepäin että eteenpäin. Tätä hetkeä eletään myös, varsinkin lapsille kaikki tapahtuu tässä ja nyt.

Henkilökunnan kehityskeskusteluissa käydään läpi asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja mietitään miten loppukevät suunnitellaan, jotta tavoitteissa pysytään.
Ensi lukuvuoden suunnittelu alkaa kirja- ja materiaalitilauksilla. Nyt jo päätetään, mitä kaikkea ensi lukuvuonna tarvitaan; mihin on varaa, mitkä hankinnat voidaan jättää myöhempään ajankohtaan. Suunnitelmissa on uusia Tiilikoulun ompelukoneet. Tarjouskilpailu koneiden hankinnasta on käynnissä.

Koulussamme on avoinna kaksi opettajanvirkaa, niiden hakuaika päättyy 15.3., jonka jälkeen rehtori apujoukkoineen valitsee näihin virkoihin parhaat valioyksilöt!

Tänä lukuvuonna koulussamme on ollut poikkeuksellisen paljon virkavapaalaisia ja heille siis määräaikaisia sijaisia. Virkavapaalaiset palaavat työhönsä elokuussa ja sijaiset hoitavat tämän lukuvuoden hommat kunnialla loppuun. Meillä Patskussa on tänä vuonna mahtava joukkue, joka on työskennellyt täysillä alueen lasten oppimisen ja kasvamisen parissa. Kuitenkin voin luvata teille, että töitä tehdään täysillä 2.6. asti, mitään tehojen hiipumista ei ole luvassa :)





Arviointikeskustelujen aika

Tiilikoulun pihakoivu talviasussaan.

Patastenmäen koulussa arviointi tapahtuu kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on jo elokuussa, jolloin tehdään oppimissuunnitelma. Oppilas ja huoltaja täyttävät yhdessä oppimissuunnitelmalomakkeen, joka käydään sitten koulussa opettajan ja oppilaan välisessä keskustelussa läpi.

Perinteistä joulutodistusta ei koulussamme anneta, vaan syksyn työn arviointi tapahtuu tammikuun aikana arviointikeskustelussa. Tähän keskusteluun tulevat mukaan huoltajat, opettaja ja oppilas. Keskustelun aiheet ovat seuraavat:

1. Koulussa viihtyminen
- suhde tovereihin ja opettajiin
- yhteistyö parin ja ryhmän kanssa

2. Työskentelytaidot ja vastuu omasta työstä
- tavoitteiden taso ja niiden saavuttaminen
- keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys
- huolellisuus

3. Oppimistulokset eri oppiaineissa

Arviointikeskustelussa pohditaan myös tavoitteita kevätlukukaudelle. Kevään arviointi annetaan todistuksella, sanallisella tai numeroarvioinnilla.

Arviointikeskustelu on arvokas asia. Jokainen oppilas saa henkilökohtaista palautetta koulutyöstään. Opettajat pitävät tätä tärkeänä osana työtään, vaikka arviointikeskustelujen läpivienti on opettajalle aika haasteellinen ja aikaa vievä projekti.
Keskusteluissa olemme paljonkin pohtineet tätä arviointimalliamme. Kritiikkiä on tullut siitä, että lapsi ei saa mitään konkreettista paperia, johon arvosanat olisi kirjattu. Ja keskustelussa esiin tulleet asiat ja palaute unohtuvat nopeasti. -Mikään ei estä sitä, että keskustelun aikana huoltaja kirjoittaa ylös annetun palautteen. Ja on erittäin tärkeää, että opettaja henkilökohtaisesti tapaa oppilaan ja perheen. Jokainen koulumme oppilas saa itseasiassa kaksi kertaa oman open aikaa: elokuisessa tavoitekeskustelussa ja tammikuisessa arviointikeskustelussa.

Arviointia tulee koko ajan kehittää, eikä arviointi tapahdu vain tiettyinä aikoina, vaan arviointia tehdään koko ajan. Itsearviointiin totutamme oppilaat jo koulu-uran alusta asti. Olemme valmiita ottamaan ideoita ja kehittämisehdotuksia vastaan; miten voisimme kehittää arviointiprosessia niin, että se antaisi mahdollisimman monipuolisesti palautetta oppimisesta.