Rehtorin kevätpuhe

Kevätpuhe 2017

Vähän aikaa sitten oli tunne, että tästä keväästä puuttuu jotain. Räntä, rakeet, pakkanen vei kevättunnelman mennessään. Tai ei sitä oikeastaan viety, sitä ei alkuun meinannut ollenkaan edes olla. Eräänä pakkasaamuna edes linnut eivät laulaneet, ajattelin että ne olivat jäätyneet raukat oksilleen.

Säästä huolimatta ollaan kouluvuonna kuitenkin päästy siihen hetkeen, kun kaikki alkaa olla valmista. Upea hetki. Projektit on saatu päätökseen, luokkaa ja koulua siivotaan, kirjoissa ei ole tekemättömiä läksyjä. Hyvä te, hyvä me.

Lomalla haluaisi tehdä kivoja asioita: syödä jätskiä, uida, lekotella, lähteä matkalle.

Matkalla voisi valita all-inclusive hotellin: kaikki on valmista, voi vain valita mitä syö ja koska ja kuinka paljon.

All-inclusive ajatusta kun vein eteenpäin, niin tuli mieleen että koulu on all-inclusive -talo. Täällä on kaikkea: voi valita miten ahkerasti opiskelee, kuinka siistiä työnjälkeä tekee. Ammattitaitoinen henkilökunta on aina tarjolla auttamaan ja opettamaan vaikeissa haasteissa ja ratkaisee eteen tulevat ongelmat, jotta oppiminen ja työnteko olisi tuloksellista ja mielekästä.

All-inclusive -hotellissa voi loma mennä pieleen, jos syö vain jätskiä ja herkkuja päivätolkulla. Vatsahan siinä protestoi ja tulee huono olo. Samoin jos koulussa tekee aina vain helpomman kautta, haluaa omalla showllaan häiritä omaa ja muiden oppimista; silloin jää saamatta täyden palvelun talon hyödyt ja hyvät puolet.

Vapaus, vastuu ja velvollisuus, siinä elämän vvv-osoite.

Lukuvuoden ollessa päätöksessään, vastuu ja velvollisuudet kevenevät ja vapaus lisääntyy.

Nauti elämästä, kesästä ja tulevasta. Suuntaa kasvot kohti aurinkoa, iloitse jokaisesta uudesta aamusta mahdollisuuksineen.

Ja nyt, ole hyvä, aivan kohta on tarjolla täysi lautasellisen kesälomaa

Koulun ovet auki

Syyskuun lopussa meillä oli kaikissa taloissa avoimet ovet.
Idea ihan tavallisesta tiistaista ja kutsutuista vieraista onnistui loistavasti. Päivästä pitivät niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmatkin. Ei se silloin voi olla huono!

Mikä siinä sitten onnistui?
Kotiväki näki mitä koulussa tehdään. Millainen on musantunti, miten mennään syömään, mikä hässäkkä syntyy kun kaikki lähtee välkälle.
Oppilaat halusivat olla kunnolla. Haluttiin näyttää vieraille, että kyllä me osataan.
Opettajat saivat tehdä työtään ja sen lomassa jutella vanhempien kanssa. Tultiin taas vähän tutummaksi, raja kodin ja koulun välillä pieneni taas hieman.
Tammikuussa uudestaan. Pidämme saman linjan, emme kehitä juhlaa tai suurta esitystä tuolle päivälle. Toivomme, että vieraita tulee lisää, vaikka nytkin jo joka talossa oli miltei 50 kävijää.

Kysyin vanhemmilta mitä he haluaisivat että koulu tulevaisuudessa opettaisi. Monen vastaus liittyi someen. Halutaan, että lapsi koulussa oppii sosiaalisen median käytön ja sen säännöt. Itse olen somekäyttäjä ja minun on helppo siitä puhua ja sitä opettaa. Someen lähtö vaatii hieman uskallusta ja rohkeutta kokeilla. Haastoin itseni uudelleen ja liityin snapchattiin, ihan vaan oppiakseni mikä se on ja mitä siellä tehdään. Valitsin tyylin: snäppään rehtorin työstä. Jos siis haluat nähdä mitä reksi työpäivinään tekee, niin tule snäppikaverikseni. Löydät nimellä Eija-reksi.

Tänään on edessä viimeinen työpäivä ennen lomaa. Se on aina jännä päivä sekin: ilmassa on odotusta, iloa ja säpinää. Oppilaat käyttäytyvät vähän niinkuin minun veljeni koira: se tietää kyllä miten pitäisi olla, mutta kun on niin täynnä virtaa ja elämäniloa, niin ei kertakaikkiaan pysty vaan olemaan :)

Oikein hyvää syyslomaa ympäri Suomea!

Sormet syyhyää jo

Tekisi jo niin mieli alkaa toden teolla suunnittelemaan ensi lukuvuotta! Valmistelut on jo tehty: saksanlukijat on tiedossa, käsityövalinnat on tehty, naapurikoulun kanssa on sovussa saatu sovittua yhteisten opettajien ja yhteisten tilojen käyttö. Et-opetuskin alkaa olla plakkarissa.
Tuntikehyksen on lupailtu olevan ennallaan, hankerahoista ehkä irtoaa samanaikaisopettaja.

Palapeli on tarkka ja monitasoinen: ei pelkästään monta palaa, vaan monta ulottuvuutta. Oikeastaan lukkarin teko alkaa siitä, että mietin missä on eräs 4.luokkalainen montessoriluokan saksanlukija ja et-oppilas on milloinkin. Hän on kolmessa eri koulutalossa, lukuisien opettajien opetettavana.

Opettajilta kysyn toiveita, vaikkakaan en niitä aina pysty täyttämään. Hyppytunteja ei tule, se on ollut meillä periaatteena aina. Mutta sitä en voi luvata, että paljon tunteja ja perjantaina loppuu klo 12 ja ryhmät on pieniä eikä oikeastaan mielellään montaa ulkovalvontaa :)

Se, joka kykenee opettamaan käsitöitä, englantia, liikuntaa tai musiikkia, saa enemmän viikkotunteja kuin se, joka ei näitä opeta. Alkuopetusluokkien opettajat joutuvat tyytymään perustunteihin, elleivät halua lähteä toiseen taloon opettamaan isompia oppilaita just esimerkiksi enkussa tai käsitöissä.

Mutta vielä on edessä ihana toukokuu ja sen tuomat haasteet. Toivotan malttia ja mielenrauhaa ja muistilistojen tekemistä kaikille opettajille! Siellä se jo siintää ihana kesä. Ja reksikin odottaa mieluisan kesätyövaiheen alkamista: työssä tulee kiva vaihe, kun oppilaat ja opet on yhtäkkiä poissa ja pääsee rauhassa suunnittelemaan ja sitten vihdoin laskeutumaan pikku hiljaa omaan lomaan. -No nyt taisin mennä jo asioiden edelle, vastahan meillä on huhtikuu käsiteltävänä.

Ihanaa kevättä silti. Ihan joka päivä ja jo aamusta alkaen.

Riksun OPS2016

Riihimäen ops-työ on alkanut.
Minusta on tullut Riihimäen ops-koordinaattori, joka vastaa siitä, että homma lähtee käyntiin. Ja pysyy käynnissä. Ja että valmista tulee.

Käytössämme tulee olemaan pedanet-työskentelyalusta. Odotukseni sen käytettävyyteen ovat suuret: tällä hetkellä oletan ja odotan, että sinne kirjoitetaan valmista tekstiä ja vaivattomasti. Kirjoittajia tulee olemaan monta ja minä päämoderaattorina vastaan siitä, että tyylilaji teksteillä on suunnilleen sama.
Valvon myös kommentointia ja keskustelujen sisältöä.

Perustimme neljä OPS-työryhmää. Työryhmät ovat rehtorivetoisia ja niihin pääsee enintään kahdeksan muuta jäsentä, ryhmän työstä maksetaan erikseen sovittu korvaus.
Toistaiseksi tunkua ei ole ollut... Mutta viimeinen ilmoittautuminen onkin vasta 20.3. Ja Hämeessä kun ollaan, niin hidas reagointi on aivan normaalia.

Emme lähde rakentamaan ops:ia sisältöjen kautta, sisältötyö alkaa vasta syksymmällä, sitten kun illatkin pimenee ja voi rauhassa käpertyä oppisisältöjen ääreen.
Näin kevään kirkkaudessa keskitymme isompiin kokonaisuuksiin; ops-ryhmiemme teemat ovat seuraavat:

1. Arviointiprosessi Riihimäen kouluissa
- opintojen aikainen arviointi, oppimisprosessin arviointi. Eri arviointitavat, sanallinen arviointi, numeroarviointi, päättöarviointi.

2. Työtavat ja oppimisen toimintakulttuuri
- Oppimisen toimintakulttuuri, oppimisen tavat: TVT:n käyttö oppimisessa, toiminnallinen oppiminen, oppimisympäristöt, eheyttävä opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet.

3. Laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet
- Kokonaisuuksien toteuttaminen Riihimäen kouluissa. Käytännön ideoita, eri oppiaineiden sisällyttäminen kokonaisuuksiin.

4. Hyvinvointi ja oppiminen, yhteistyö.
- Koulu osana yhteiskuntaa: koulu, huoltajat, oppilaat, kolmas sektori, kerhotoiminta, ap/ip-toiminta. Hyvinvoinnin lisääminen koulun arjessa.

Ryhmien työtä ohjaa ohjausryhmä, joka kouluttautuu itsekin prosessin aikana.
Ryhmän jäsenet vievät ops-ilosanomaa omiin kouluihinsa: kouluissa tehdään omaa opetussuunnitelmatyötä samaan aikaan tämän kunnallisen työn kanssa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niin se on.

Vuosikellot

Tässä koulumme vuosikello.
Taulukosta löytyy melko kattavasti kaikki mikä koulussa pitää hoitaa opetuksen lisäksi.

Olen ylpeä tästä suunnitelmasta, joka jopa toimii ja pitää paikkansa!

PATASTENMÄEN KOULUN VUOSIKELLOT

VUOSI- KELLOT	Turvallisuus	Oppilashuolto Kokoukset 3xkk	Koulu/ rehtori	Erityisopetus 2014-15 Anne H 1.-2.lk, Anne K 3.lk, Erna 4- 5.lk
ELOKUU	Turvallisuussuunnitelman päivitys Turvallisuuskävelyt	Vanhempain- ilta Terveydenhoitaja	Suunnitteluveso 4. lk valinnaiset Vanhempainilta	Anne H: LukiMat arviointi elo-syyskuu 1.lk ja 2lk. (sanelu LO 3., 4. ja 5. lk)
SYYSKUU	KiVa-koulu tapahtuma	KiVa-koulu tapahtuma Luokkatoimikunnat Yhteisö-ohr.		Anne H: Venny 1.lk Anne K: Banuca 3. lk
LOKAKUU	Poistumisharjoitus	HOJKS & HOPPI -päivitykset	Vanhempain- tapahtuma	Anne K: sanaketjutesti 3. lk Kaikki: HOJKS päivitykset
MARRASKUU
JOULUKUU	Checklist		Joulujuhlat
TAMMIKUU	Sisäänsuojautumisharjoitus	Arviointi- keskustelut Yhteisö-ohr	Arviointi- keskustelut	Anne H: LukiMat arviointi tammi-helmikuu 2. lk
HELMIKUU	112-päivä Nettiturvallisuus (mediataito)		Saksan valinta 4. lk:lle	Erna/LO: RMat (koneella?) 5. lk Erna: sanaketjutesti koneella 5. lk
MAALISKUU		Siirtopalaverit alkavat	Kirjatilaukset Käsityön valinta 5. lk:lle	Anne H: ALLU 2.lk Erna: ALLU 5.lk
HUHTIKUU	Liikenneturvallisuus Polkupyöräpäivä.	Siirtopalaverit Vanhempain- ilta HOJKS & HOPPI päivitykset Yhteisö-ohr	Tarviketil. Ruusut&risut Vanhempainilta	Anne H: LukiMat arviointi huhti-toukokuu 1.lk ja 2.lk Kaikki: HOJKS päivitykset
TOUKOKUU	Checklist Pihasiivous	KiVa-koulukysely	Arviointi Stipendit Suunnitteluveso Opintoretket Kevätjuhlat	Anne H: eskareiden seuranta ja havainnointi 2-4h/kk

Paketissa

Pari viikkoa on vierähtänyt vauhdilla täällä kesätöissä.

Lukujärjestykset on valmiita, valmistuivat ennätyshelposti. Mielen päällä oli niin paljon muuta asiaa "oikean elämän" puolelta, että ehkä kurrepalapelillä leikkiminen oli hyvää sijaistoimintaa.

Lukujärjestykset ovat silti, tai ehkä juuri siksi, toimivia ja hyviä. Pedagogiaa on ajateltu, ryhmiä saatu jaettua, eikä samanaikaisopettajia tarvittu kovin moneen kohtaan pelastamaan pulasta. Ja olin jopa itsekäs: opetan englantia kolmelle luokalle ja lähdin rakentamaan settiä siitä missä kohdassa haluan opettaa :) Tästäkään ei tarvinnut joustaa kuin kerran.

Opettajapaketti kasassa. Melkein. Odotan soittoa varalle valitulta, ottaako hän pestin täällä vastaan, kun on jo lupautunut muualle. Toivottavasti ottaa.
Nämä viimeiset rekryt ovat haastavia. Hankerahoituksen vuoksi ne päästiin laittamaan auki myöhään, ja kaikillä työnhakijoilla on monta rautaa tulessa samaan aikaan. Kieltäytyminen yhdestä paikasta viime tipassa aiheuttaa ketjureaktion monessa muussa -ja reksille kesäloman viivästymistä.

Noh, asioilla on tapana järjestyä.

Päivän päätteeksi menen vielä haastattelemaan mahdollista tulevaa koulupsykologia. Olisi ihan lottovoitto, jos tänne itäiselle alueelle vihdoin saataisiin oma psykologi. Sitä odotellessa.

Oikein hyvää kesää kaikille blogin lukijoille! Palaan tänne elokuun puolella, twitteristä en varmaankaan malta kokonaan luopua kesälläkään. Tosin sieltä voi löytää virkamiehen lomaleppoisia twiittejä, tuskin ne kovin paljon kouluun liittyvät. Elämään kuitenkin.

Rehtorin kevätjuhlapuhe 2013

Kevätjuhlat on jo täällä ohi, puheet pidetty.
Tässä tämän vuoden puheeni kaikille luettavaksi. (Ja mahdolliseksi pohjaksi niille, jotka puhetta vielä rustaavat.)

Ihanaa kesää kaikille oppilaille ja perheille!

Rehtorin kevätjuhlapuhe, keväällä 2013

 

 

Patastenmäen koulussa, kaikissa kolmessa talossa on yhteensä 359 oppilasta, joista jokainen on yhtä tärkeä.

 

Kaikkia emme voi aina miellyttää, mutta toiminnan takana on aina ajatus siitä, että toimimme lasten parhaaksi. Oppilaiden mielestähän kaikki kiva on aina kielletty, mutta muistatte varmaan sen, että turvallisuus ohjaa koulun toimintaa, aina.

Se taitaa ohjata meidän vanhempienkin toimintaa, sain nimittäin äitienpäiväkortin, jossa luki näin: Äiti, olet elämäni valo. Liikennevalo. Se punainen.

 

Jokaisessa lapsessa on jotain hyvää. Jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää. Aina.

 

Palautekyselyssä tänä keväänä meiltä toivottiin enemmän positiivisen palautteen antamista. Olen aivan samaa mieltä, opettajien ammattitautina saattaa olla korjaaminen ja huomauttaminen.

Kirjoitelmien korjaaminen on aika työlästä puuhaa. Eräs opettaja korjasi kerran kirjoitelmat niin, ettei huomioinut yhtään virhettä, vaan merkitsi hymiön jokaiseen sellaiseen kohtaan, joka sai hänet nauramaan. Hymiöitä tuli paljon, ja varsinkin ne oppilaat, joilla yleensä on paljon korjattuja kielioppivirheitä olivat onnellisia saadessaan erilaista palautetta työstään.

-Ja tästä suora leikkaus niihin uutisiin, joissa kerrotaan suomalaisten äidinkielentaidon huonontuneen dramaattisesti: kauppa, joka ilmoittaa kyltissä, että rae juustot löytyy juusto hyllystä, antaa surullisen kuvan siitä, mihin ollaan ehkä menossa.

Opettajan tärkeänä tehtävänä edelleen on opettaa asioita ja korjata virheitä, mutta onnistumisia kannustaen.

 

 

Yksi toive minulla on teille hyvät vanhemmat. Toivoisin vanhemmilta aktiivisuutta luokan yhteistoiminnan lisäämiseen. Onnistuisiko luokkaporukan kokoaminen niin, että vanhemmat tutustuisivat toisiinsa ja lasten kavereihin? Koulun tilat ovat käytettävissä luokkailtoihin, eikä mikään estä organisoimasta pizzailtoja, uimalareissuja, elokuvaretkiä. Tällaista toimintaa voisi olla vaikkapa kokonaan ilman koulua ja opettajaa. Onnistuisiko? Joillain luokilla tällaista yhteistä tekemistä onkin jo olemassa. Laittakaas idea hautumaan.

 

Luokan lasten ja aikuisten yhteisöllisyyden lisääminen on nimittäin tärkeä asia. Se on meillä tavoitteena ensi lukuvuonna. Näin päästään heti kiinni niihin tilanteisiin, joissa jollakin ei ole hyvä olla luokassa, johtuu tämä sitten kiusaamisesta tai muusta. On helpompi olla yhteydessä tuttuun ihmiseen ja pitää huolta lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, koulu ja opettajathan näkevät siitä vain pienen osan.

 

Kuulin kerran kokouksesta, joka oli kestänyt 4 tuntia ilman taukoja. Kokoukseen osallistujat olivat aivan puolikuolleita kokouksen päätyttyä ja luulen, että ensimmäisen kahden tunnin jälkeen mitään merkittävää ja konkreettista ei taatusti ollut saatu aikaan.

 

Työnteko tarvitsee taukoja; koulupäivän tauottavat kaksi pitkää välituntia, arkipäivän kulussa on tärkeää löytää aikaa myös levolle, eikä koko ajan voi suorittaa jotain. Näin kesän kynnyksellä koko koulun väki on taukonsa ansainnut.

 

Kiitokset kuluneesta lukuvuodesta. Tämä vuosi on ollut hyvä toiminnan vuosi. Opettajat ovat tehneet työnsä hyvin, oppilaat ovat oppineet ja tehneet työtä pääasiassa hyvillä mielin. Koulujen muu henkilökunta on pitänyt pyörät pyörimässä, jotta meillä on ollut hyvä olla ja tehdä koulutyötämme.

Haluan kiittää teitä vanhempia, jotka olette olleet mukana lastenne koulunkäynnissä. Kiitokset vanhempainyhdistyksen väelle monista hienoista muistoista ja yhteisistä hetkistä.

 

 

Haluan toivottaa oikein hyvää kesälomaa kaikille ja laitetaan ne liikennevalot sopivasti punaiselle ja keltaiselle ja välillä myös sille sallivalle vihreälle!

 

 

Ruusuja ja risuja

Jokakeväinen palautelomake on palautunut meille tänne kouluun luettavaksi ja analysoitavaksi. Kiitos kaikille, jotka antoivat palautetta! Se otetaan oikeasti huomioon.

Tiedonkulku on kestoaihe palautteen annossa. Tietoa on liian vähän, se ei saavuta kohdetta, sitä on vaikea löytää. Olemme pyrkineet tehostamaan yhä edelleen fronterin käyttöä tiedottamisessa, mutta tänä(kin) lukuvuonna fronterin teknisessä toimivuudessa on ollut ongelmia. Pahoitteluni siitä.

Moni on pyytänyt positiivisen palautteen määrän lisäämistä. Olen aivan samaa mieltä! Kehu lapsi päivässä, löydä hyvä jokaisessa. Tietenkin arjen tuoksinassa suuren joukon keskellä se henkilökohtaisen hyvän huomaaminen saattaa olla haasteellista. Tässä on erinomainen kehittymisen kohde meille jokaiselle.

Kiusaamistilanteita emme ole aina pystyneet selvittämään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävästi. Jo tällä hetkellä yritämme tehdä tässä asiassa parhaamme. Opettajat tekevät paljon töitä sen eteen, että jokaisella olisi hyvä olla luokassa. Aina koulun keinot eivät riitä. Tämä asia ja aihe ja erityisesti luokkayhteisöllisyyden lisääminen on ensi lukuvuoden tavoite.

Puukoulun väki koki olevansa epätietoisuudessa koulun tilanteesta tulevana lukuvuonna. Kiitos tästä palautteesta; laadin oitis kirjeen, jossa kerroin ensi lukuvuodesta. Kirje on luettavissa fronterissa, Puukoulun omalla tiedotussivulla. Sen saa myös paperiversiona pyydettäessä.

Tänä vuonna myös rehtori pyysi ja sai omia terveisiään. Mielelläni olisin lukenut niitä lisääkin. Joku kiitti tästä reksin blogista, toinen muisteli rehtorin pitämiä hyviä puheita. Tämä jälkimmäinen asettaakin vähän paineita tämän vuoden kevätjuhlapuheen laadintaan. Hyviä aihioita on jo muhimassa, toivottavasti niistä syntyy hyvä puhe!

Aurinkoisia keväisiä päiviä teille blogini lukijoille!

Pienet ja suuret riidat

Luin aamun paikallisesta lehdestä kuinka kaupungin johtohenkilöiden välillä on näkemyseroja ja erimielisyyksiä. Tuli hassu olo: jotenkin olin helpottunut siitä, että kun ei isotkaan osaa toistensa kanssa olla, niin ei pientenkään tarvitse vielä osata.

Olen viime päivinä selvitellyt monia riitoja ja erimielisyyksiä täällä koulussa. Kaikissa tuntuu olevan ongelmana se, ettei kukaan kuuntele. Aikuiset ei ehdi kuunnella, luokkakaverit ei ehdi kuunnella, kukaan ei kuuntele toista, kaikki ajattelevat itseään. Tai vaikka joku kuuntelisikin ja olisi valmis kanssasi toimimaan, sitä ei vain tule huomanneeksi.

Niinhän ihminen toimii. Oma itse tulee ensin, ja sitten vasta toiset. Missä olisi se oppikirja tai opetusmenetelmä, joka antaisi helppoja neuvoja siihen miten minä pärjään toisten kanssa. Toisiahan ei voi muuttaa, itseään voi. Mutta ei omaa itseäkään voi muuttaa toiseksi kuin oikeasti on. Kenen pitää muuttua, vai pitääkö kenenkään?

Toivon voimaa ja iskua sille taholle, joka ryhtyy selvittelemään kaupungin johtohenkilöiden välisiä ongelmia. Ja samaa voimaa ja viisautta toivon itselleni, kun selvitän lasten välisiä riitoja. Niiden ratkaisemiselle perustuu tulevaisuuden aikuisten ihmissuhdetaidot. Vastuu on aika iso.

Tweet-tweet

No nyt on rehtori sitten kirjautunut twitteriin. Löydät minut sieltä nimelläni. Kauan olen aihetta väistellyt, mutta nyt tuli olo, että kaipa se pitää tuokin formaatti ottaa käyttöön. Tai ainakin tutustua siihen.

Päätin rajata twitterin ammatilliseen puoleen. Muu henkilökohtainen some-elämä löytyy facebookista, instagramista, blogeista. Onhan näitä,  -onkohan jo liikaa...

Jo nyt parin päivän selailun ja tutustumisen jälkeen alan tajuta idean. Ja varsinkin näin ammatillisesti sieltä löytää vaikka mitä! Kun vain vielä löytäisi aikaa kaiken tutkimiseen.
Meitä riksulaisia rehtoreita on sosiaalisessa mediassa jo muutama: Lasitehtaan Sirkka ja Eteläisen Merja pitävät reksiblogeja (linkit löydät vieressä olevasta blogiluettelosta) ja ovat myös twitterissä, nimenomaan ammatillisessa mielessä.

Tällaiselle helposti innostuvalle ihmiselle on hauskaa löytää ja tutkia muiden ideoita ja aivoituksia; haastan sinut lukijani 21 päivän haasteeseen: kehu tai lausu kohteliaisuus kolmelle ihmiselle päivittäin kolmen viikon ajan. Samalle ihmiselle ei peräkkäisinä päivinä, muita sääntöjä ei ole. Lisää aiheesta löydät twitteristä #63kohteliaisuutta.

Ei muuta kuin kehumaan työkavereita, naapureita, kavereita, opettajia, kaupan kassoja! Laitetaan hyvä ja hymy kiertämään.

Rehtori ja oppilaitosjohtaminen

Opetushallitus julkaisi selvityksen rehtorin työstä. Oli mielenkiintoista lukea tuota selvitystä, luin sitä hieman ulkopuolisena ja hämmentyneenä. Kappas vain, mikä ammatti. Ihan kuin en olisi itse tajunnut, että olen tuon ammatin edustaja :)

Selvityksen voit lukea täältä .

Olen nyt ollut kaksi vuotta rehtorina. Olen oppinut paljon paljon asioita, näkökulmani ja maailmankatsomukseni on avartunut. Olen oppinut jotain mitä kannattaa tehdä -ja mitä todellakaan ei kannata tehdä.

Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Pääsen suunnittelemaan, organisoimaan, visioimaan ja jopa toteuttamaan. Pääsen opettamaan ja ohjaamaan. Pitkä opekokemukseni antaa mahdollisuuden joskus jopa antaa vinkkejä opettajille työhön liittyen. (Tätä varon kuitenkin liikaa tekemästä, en ole besserwisser.) Olen kohtuuhyvin onnistunut tasapuolisesti työskentelemään sekä oppilaiden, opettajien että huoltajien parasta ajatellen. (Mikä on muuten aika vaikeata.)

Raskaimpana olen kokenut oppilashuoltotyön. Tähän on syynä alati vaihtuva psykologi-kuraattori -osasto. Hirvittävän paljon tietoa ja tiedonsiirtovastuuta jää yksin rehtorin harteille. Jos saisi koulukeijulta toivoa, niin toivoisin ihan oman koulupsykologin, joka olisi täällä vaikka sellaiset seuraavat 10 vuotta.

Välillä vastuu hirvittää. Mutta kun tietää, että tekee työn hyvin ja ainakin yrittää parhaansa, niin se riittää. Olen osannut rajata työni varsin mainiosti, en juurikaan mieti työasioita vapaa-aikanani. Tähän on varmasti syynä se, ettei noviisilla vielä ole kovin tiukkoja tilanteita tullut eteen.

Kaipaan välillä opetusta ja omia oppilaita ja ehkä lisää taiteellisuutta ja luovuutta työhön. Byrokratian hitaus ahdistaa nopeaa ihmistä, siitäkin tuskasta kyllä selviää sillä, ettei ota murhetta.
Hauskaa on ollut huomata, kuinka opettajajoukko vastaa ihan keskivertoluokkaa :) Porukasta löytyy kaikki ryhmäroolien edustajat.

Olen edelleen innostunut työstäni, hyvä niin. Rutiinien tullessa vielä tutummiksi, voinen vapauttaa energiaani koulun toiminnan ja itseni kehittämiseen. Katsotaan mitä vielä keksin, eläkeikään kun on 23 vuotta. Hehhe.

Rehtorin joulujuhlapuhe

Just kirjoitin. Samassa jamassa oleville kollegoille jakoon ja jos joku juhlan mahdollinen kuulija tämän jo etukäteen lukee, niin voi sitten tarkkailla, menikö oikein :)

Hyvää kuusijuhlaviikkoa kaikille!

Rehtorin joulupuhe, jouluna 2012

"Hyvää juhlailtaa kaikille teille. Joulun perinteet ovat tärkeitä, ne tuovat turvallisen juhlan tunnun.

Aluksi haluan kertoa teille legendan joulukuusesta, eräästä joulun vanhimmasta perinteestä:

Kun Pohjolassa ensi kerran piti viettämän joulua, lähetti Jumala lahjaa valmistamaan neljä enkeliä. Ne olivat Uskon, Toivon, Rakkauden ja Ilon enkelit. Heidän tehtävänään oli etsiä sopiva puu, josta tulisi joulun ilosanoman vertauskuva.

Nuo neljä enkeliä lensivät läpi tähtikirkkaan avaruuden kohti pimeää metsien maata. He keskustelivat näin:

Uskon enkeli sanoi: Kun minun pitää valita joulupuu, sen täytyy olla sellainen, jolla on oksissaan ristin pyhä merkki.

Toivon enkeli sanoi: Se puu, jonka minä tahdon valita, ei saa lakastua. Sen täytyy pysyä vihreänä ja elävänä koko talven.

Rakkauden enkeli sanoi: Sen puun, jonka minä valitsen, tulee olla tuuhea, jotta se voi levittää oksansa kaikkien metsän pikkueläinten suojaksi.

Ilon enkeli sanoi: Sen puun, jonka te valitsette, sen minä tahdon siunata niin, että siitä tulee ilontuoja kuninkaan linnaan ja köyhään kotiin, niin rikkaille kuin köyhille, vanhoille ja nuorille.

Minkä puun he löysivät? Mikä puu antaisi kaikkea tätä mitä enkelit pyysivät?

He löysivät kuusen, jolla on ristin merkki jokaisessa oksassaan, joka kohoaa vihreänä keskellä talven lunta ja kylmyyttä ja joka tarjoaa suojaa kaikille metsän eläimille.

Enkelit tahtoivat jokainen antaa myös lahjan. Uskon enkeli koristeli kuusen oksat kynttilöin, jotka loistivat kuin pyhän jouluyön tähdet. Toivon enkeli kiinnitti latvaan suuren tähden. Rakkauden enkeli toi kuusen juurelle kauniita lahjoja.

Ja pikkuinen ilon enkeli siunasi joulukuusen ja antoi sille merkillisen voiman ilahduttaa ihmissydämiä.

Näin nämä neljä enkeliä valmistivat Pohjolan joulun. Joka joulu he tulevat uudelleen. Pidä huoli, että he tulevat myös sinun luoksesi: Usko, Toivo, Rakkaus ja Ilo.

****

Toivotaan, että nämä neljä enkeliä hyvine lahjoineen ja tekoineen ovat meidän kanssamme täällä Tiilikoulussa joulun jälkeenkin. Että uskomme siihen hyvään mitä meille on annettu ja vaalimme sitä joka päivä teoillamme ja sanoillamme, toivomme parasta tiukoissa tilanteissa, näytämme rakkautta ja välittämistä toistemme kanssa ollessa ja eläessä ja muistamme iloita ja hymyillä joka päivä. Ei anneta synkän mutrusuuenkelin päästä mukaan, tai ainakin opetetaan se hymyilemään.

Kiitos kuluneesta syksystä teille oppilaat, huoltajat, opettajat ja muu koulun henkilökunta. Nautitaan joulusta ja sen enkeleistä ja tosiaan, otetaan ne mukaan uuteen vuoteen ja koulun kevääseen."

Starttivartti

Meidän koulussamme opettaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa henkilökohtaisesti näin syyslukukauden alussa. Kotona on etukäteen täytetty oppimissuunnitelmalomake ja mietitty omia tavoitteita syyslukukauden opiskelua silmälläpitäen.
Nämä tavoitteet tarkistetaan sitten tammikuussa arviointikeskustelussa yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa.

Myös opettaja saa oman henkilökohtaisen aikansa rehtorilta. Minä pidän jokaiselle opettajalle ns. starttivartin, jonka aikana juttelemme siitä miten työvuosi on lähtenyt käyntiin, onko ongelmia, huolia ja murheita. Käymme läpi työyhteisöön liittyviä asioita ja pyydän ja saan palautetta myös omasta toiminnastani esimiehenä.

Tämä kaikki on todettu hyväksi.

Hyvää palautetta on tullut tästä reksiblogista ja rehtorin henkilökunnalle lähettämästä viikkokirjeestä. Paras kommentti taisi olla tämä: "Ei se niin kauheasti haittaa, ettet kolmen koulutalon rehtorina joka päivä olekaan paikalla, kun kumminkin on sellainen olo, että olet, kun olet kirjoittanut niitä juttuja sinne blogiin ja siihen viikkokirjeeseen."
Haa, olen onnistunut olemaan kaikkialla, kaiken aikaa ja kaikkien kanssa!

Syysmaisemaa Hatlammin suolta

Aloittelua

Terve teille lintuset täältä työpöydän äärestä.
Kesä meni, tai ainakin loma. Hyvää teki, hienoa olla taas täynnä virtaa ja uutta säpinää.

Työhuoneen järjestys on muutettu, seinällä uusi taulu (tai ainakin odottamassa seinään laittoa), henkilökunta palkattu, suunnitelmat ja sävelet selvillä uutta lukuvuotta varten.
Eihän se operekrytointi sitten sujunutkaan niin hienosti kuin olin kuvitellut: pari peruutusta tuli ja ne meinasivat aiheuttaa harmaita hiuksia lomalaiselle. (Enkä minä vieläkään sano viimeistä sanaa... 13.8. sitten katsotaan ketkä oikeasti saapuvat kokouspöytien ääreen. Oih, olenko jo kyyninen ;))

Tässä uusia opettajia etsiessäni minulle on syntynyt sellainen mielikuva, että uusia opettajia ei kovin paljoa musiikin opettaminen innosta. Koetaan ettei ole kykyä tai taitoa (tai halua) opettaa musiikkia. Tiedän kyllä ettei se ole helppoa, ei edes silloin jos omat taidot musiikissa ovat hyvät. Musiikkitunnin rakentaminen ja pitäminen ei suju tosta vaan, kokemusta on.
Musiikintunnit on kuitenkin saatu jaettua osaavien opettajien käsiin. Mutta moni työnhakija kieltäytyi kuullessaan, että jotutuisi opettamaan 4-5 tuntia musiikkia. Kiitos ei! Työnhakijan markkinat tuntui olevan näin loppukesästä.

Patastenmäen koululla on laulukoulun maine. Sitä aiotaan pitää yllä! Reksi tulee pitämään yhteislaulutunteja koko porukalle, se on NIIN kivaa.

Äsken soi koulun ovikello ja taloon tuli mieluisa vieras, kopiokoneenkorjaaja. Täällä olen yksinäni pärrännyt, kun kone ei suostu yhteistyöhön. Ehkä lomaltapaluu on rankkaa sillekin :)

Kesälomamaisema Kreikasta

Lukujärjestykset

Tässä vaiheessa kevättä jokaikinen rehtori kulkee koulunsa käytäviä lasittunut katse silmissään, miettien omiaan ja ehkä pahimmassa tapauksessa mennessään mumisten.
Päässä pyörii lukujärjestykset.
Ei ole yksi eikä kaksi ihmistä, jotka ovat minulle sanoneet, että "eikö siihen ole joku tietokoneohjelma, joka ne lukujärjestykset tekee"? On, kyllä siihen on hieno ohjelma, Kurre nimeltään.

Tämä Kurre ei ole uudelle käyttäjälle kovin kesy: ei avaudu ohjelman hienoudet ja monikäyttöiset työkalut ensimmäisellä, eikä toisellakaan kerralla. Eikä sadannella. Pitää tietää mitä tälle Kurrelle syötetään, ja se kun ei syö mitään helppoa valmisruokaa.

Olemme saaneet opetusta ja ohjausta, kiitos siitä. Mutta voi hyvänen aika sitä turhautumisen määrää, kun tajuaa oman kapasiteettinsa rajallisuuden: ei tartu uusi tieto reksin päähän, ei vaikka hyvällä ja vähemmän hyvällä yrittää.
Kokonaisuus on valtava ja kaaos epäselvistä asioista sen mukainen. Onko oppilastiedot siirretty (on..), onko opettajalista ajantasainen (ei..), onko luokkatilat varattu (joo..), onko ryhmäjaot tehty (ei kaikkia..), miten ne montessorioppilaiden yhdistyminen taito- ja taideaineiden ryhmiin (saas nähdä..), entäpä enkut (justjust..)? Voiko koulupäivää jatkaa klo 16 asti (helposti..) ?
Ja mikä parasta, naapurikoulun varareksi soitteli ja sanoi, että hän saa tänään lukujärjestykset valmiiksi. TÄNÄÄN? Onnittelin vilpittömän kylmänviileällä äänellä, onneksi Mari ymmärtää myös sarkasmia.

Mutta hei, uskon erästä kollegaa: uuden lukuvuoden perustaminen on kivaa ja tuntien sijoittelu hauskaa!

Ja huomaatte varmaan, että on täällä aikaa kirjoitella blogia, lukujärjestystyötä siirretään odottamaan seesteistä kesäkuun alkua, kun opet ja oppilaat jo villeinä kirmaavat kesälaitumillaan!