Ruusukimppu

Edellisessä postauksessani keskityin lähinnä risuihin, mutta jotta ei jäisi kuva, että ruusut jäi kokonaan saamatta, niin tässä hieman niitäkin:

Hyvin paljon opettajia kiitettiin siitä, että olemme huomioineet oppilaat yksilöinä. Oppilaat ovat saaneet tarvitsemaansa tukea ja oppiminen on edistynyt positiivisella kannustamisella. Tämä on hieno asia, sillä erityisesti tänä vuonna oppimisen tukemiseen on kiinnitetty paljon huomiota ja hienoa, että se on näkynyt myös koteihin.

Kiitosta tuli siitä, että läksyjen teko on kotona sujunut hyvin, koska asiat on koulussa opetettu selkeästi ja ymmärrettävästi. (Ihan mahtava palaute, muuten.)

Runsas kerhotoiminta sai paljon kiitosta. Toivon, että tähän on resursseja myös ensi vuonna! Näinä päivinä pitäisi tulla tieto paljonko kaupunkin on saamassa kerhotoiminnan tukemiseen tarkoitettua hankerahaa.

Hyvin paljon kiitettiin kaikkea lukujärjestyksen ulkopuolista toimintaa: opintoretket, illanvietot, erilaiset koulupäivät, teemaviikot, yhteistoiminta vanhempainyhdistysten kanssa.
Patastenmäen koulussa, kaikissa kolmessa koulutalossa on paljon erilaisia vuotuisia perinteitä. Näitä vaalimme ja siirrämme Patskun kulttuuriperintönä vuosi vuodelta eteenpäin.

Patastenmäen koulussa on 358 oppilasta, joista jokainen on yhtä tärkeä. Kaikkia emme voi aina miellyttää, mutta toimintamme takana on aina ajatus siitä, että toimimme lasten parhaaksi.

Ruusuja ja risuja

Jokakeväinen palautelomake on palautunut meille tänne kouluun luettavaksi ja analysoitavaksi. Kiitos kaikille, jotka antoivat palautetta! Se otetaan oikeasti huomioon.

Tiedonkulku on kestoaihe palautteen annossa. Tietoa on liian vähän, se ei saavuta kohdetta, sitä on vaikea löytää. Olemme pyrkineet tehostamaan yhä edelleen fronterin käyttöä tiedottamisessa, mutta tänä(kin) lukuvuonna fronterin teknisessä toimivuudessa on ollut ongelmia. Pahoitteluni siitä.

Moni on pyytänyt positiivisen palautteen määrän lisäämistä. Olen aivan samaa mieltä! Kehu lapsi päivässä, löydä hyvä jokaisessa. Tietenkin arjen tuoksinassa suuren joukon keskellä se henkilökohtaisen hyvän huomaaminen saattaa olla haasteellista. Tässä on erinomainen kehittymisen kohde meille jokaiselle.

Kiusaamistilanteita emme ole aina pystyneet selvittämään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävästi. Jo tällä hetkellä yritämme tehdä tässä asiassa parhaamme. Opettajat tekevät paljon töitä sen eteen, että jokaisella olisi hyvä olla luokassa. Aina koulun keinot eivät riitä. Tämä asia ja aihe ja erityisesti luokkayhteisöllisyyden lisääminen on ensi lukuvuoden tavoite.

Puukoulun väki koki olevansa epätietoisuudessa koulun tilanteesta tulevana lukuvuonna. Kiitos tästä palautteesta; laadin oitis kirjeen, jossa kerroin ensi lukuvuodesta. Kirje on luettavissa fronterissa, Puukoulun omalla tiedotussivulla. Sen saa myös paperiversiona pyydettäessä.

Tänä vuonna myös rehtori pyysi ja sai omia terveisiään. Mielelläni olisin lukenut niitä lisääkin. Joku kiitti tästä reksin blogista, toinen muisteli rehtorin pitämiä hyviä puheita. Tämä jälkimmäinen asettaakin vähän paineita tämän vuoden kevätjuhlapuheen laadintaan. Hyviä aihioita on jo muhimassa, toivottavasti niistä syntyy hyvä puhe!

Aurinkoisia keväisiä päiviä teille blogini lukijoille!