Opekokousmatskua

Koulumme toimii kolmessa eri toimipisteessä, yhden rehtorin hallinnoimana, mutta monen toimijan yhteistyönä.

Opekokous meillä on kerran kuussa, vuorotellen joka talossa. Joka kokouksessa on ajankohtaiset asiat ja muu koulunpitosälä, mutta jo monta vuotta kokouksiimme on kuulunut pedagoginen osuus. Ja tästä onkin tullut työn suola, oikea kollegiaalisen ja pedagogisen keskustelun paikka.

Vastuu tästä osuudesta kokouksessa on aina sillä talolla, joka kokousta emännöi tai isännöi. Johtoryhmässä mietimme sopivia aiheita, tai oikeammin aihekokonaisuuksia. Tämän vuoden teema on opettajuuden, koulun ja oppimisen muutos. Mielessä tietenkin OPS2016.

Alla on hahmotelmaa siitä ryhmätyöstä mitä me tulevana torstaina parinkymmenen opettajan kanssa pohdiskelemme. Idean isä on vararehtorini ja hänen saatesanoillaan tämä on "didaktisfilosofista pohdiskelua". Toivottavasti saamme tulevaisuuden työkaluiksi muutaman teesin, tai ainakin hyvää ammatillista keskustelua.

(Ja tunnustan, että tvt:n käyttö oppimisessa ei ole meillä aivan valtakunnan terävintä kärkeä. Mutta siitäkin huolimatta -tai juuri siitä syystä tämä on meille tärkeä aihe.)

Vuosiluokat 1- 2: Koululaiseksi kasvaminen

Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan

tarpeita ajatellen. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota… Työtavoissa korostuvat

havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus.

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely:

Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita,

kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten

kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto-ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuosiluokat 3-6: Oppijana kehittyminen

Opetuksessa pyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaan lisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä.

Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista.

Alkulämmittely:

Pohdi omaa opetustasi. Missä määrin laitteet tukevat oppimista? Entä opetusta?


Erä I:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä vastata oppilaan yksilöllisen kehitysrytmin haasteisiin? Onko pelit, ohjelmat jne tällä hetkellä valmiita tulevaan muutokseen? Mitä tarvitsemme lisää?


Erä II:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä ”luoda oppilaille mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja –välineitä”? Mitä meiltä puuttuu?


Erä III:

Mitä voisi olla yhteisöllinen oppiminen tvt:n yhteydessä?


Jatkoaika:

Onko tvt:n käyttö toiminnallista työskentelyä? Miksi on / ei ole?

Hyvä fiilis hei

Eilen päivitin facebookiinkin, että jos ainoat ongelmat koulutyön aloittamisessa liittyvät tietotekniikkaan, niin hyvinhän meillä on koulutyö alkanut.

Tosin tietotekniset ongelmat vaikuttavat kuitenkin todella moneen asiaan, niin onhan tässä työn aloittelussa hieman hankaluuksia: lukujärjestyksiä ei päästä syöttämään fronteriin, luokkien omat huoneet eivät ole vielä päivittyneet oikeille osallistujille, uusien älytaulujen ohjelmistoja ei ole saatu asennettua eikä se dokukamerankaan yhteys ihan toimi.

Paljon on kehitys kehittynyt siitä kun itse aloitin opeuran 20 vuotta sitten. Uuden tekniikan ja ohjelmistojen toimivuus olisi hieno asia, näin pääsisimme käyttämään niitä apuvälineinä, ei itsetarkoituksena. Nyt tarvitaan lehmän hermoja ja malttia, ehkä peruutetaan ja pakitetaan entisvanhaan malliin ja odotamme uuden tekniikan toimivuutta; siihen asti käytämme leukaa ja liitua ja paperisia tiedotteita koteihin.

Liitän tähän viime vuoden joulujuhlassa opebändin esittämän Fronter-laulun sanat. Sävel on vanha kunnon Toivotaan toivotaan, sanat made by Rehtori :)

            En aina oikein jaksa ymmärtää,

            en aina oikein jaksa ymmärtää,

kun tietokoneen avaan, yhteyttä yritän,

niin turhautumisen nyt koen tän

Toivotaan toivotaan toivotaan,

että fronter joskus saadaan toimimaan,

että näet plussat miinukset, open viestinkin,

sais  kysymykseen vastauksenkin.

            Mä mistä tiedän mihin huoneeseen

mun pitäis löytää tieni, mitä teen?

Olla osa yhteisöä, keskustellakin,

mä tahdon kuulua myös johonkin.

Toivotaan toivotaan…

            Mä luotan fronter-mahdollisuuksiin,

            voi oppimista harjoituttaa niin,

            ett´ päästään vielä joku päivä

eheyttämään,

tietotekniikalla eriyttämään

Toivotaan toivotaan…

Kirjatilauksista

Opettajat tekevät parhaillaan oppikirjatilauksia ensi lukuvuodelle.
Kustantajat kilpailevat kuntien ja koulujen tilauksista; kirjasarjoja uudistetaan ja erityisen uutta on sähköisten materiaalien mukaantulo. Miltei jokaisessa oppikirjasarjassa on mukana oheistuotteena joko maksuton tai maksullinen sähköinen oppimateriaali.

Koulujen opetusvälineiden teknistyminen on tätä päivää. Patastenmäen koulussa ollaan hyvää keskitasoa tieto- ja viestintäteknisessä varustelussa. Jukolassa on 3 kosketustaulua, Tiilikoululla samoin. Puukoulu on jäänyt teknisen varustelun ulkopuolelle johtuen siitä, että koulun tilankäyttö on ollut vaakalaudalla useina vuosina. Tvt-laitteisiin ei olla panostettu mahdollista remonttia odotellessa. Nyt siirretään Tiilikoululta kaksi dokumenttikameraa ja videotykkiä Puukoululle, päästään sielläkin askel eteenpäin. Jukolaan on tulossa 2 uutta kosketustaulua ja Tiilikoululle samoin.

Paljon on puhuttu siitä, että oppikirja olisi katoava luonnonvara. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että oppikirja on tärkeä väline. Kirja on konkreettisesti kädessä, sitä voi selata, siihen voi palata. Pelkkä sähköinen ruudulta opiskelu ei sovi alakouluikäiselle, ainakaan ainoaksi opiskelutavaksi.

Nykyopettajalta vaaditaan paljon, kun hänen pitää ottaa haltuun uusia pedagogisia välineitä ja keinoja. Joskus kuitenkin vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. Kannattaa pitää maltti ja kohtuus mielessä, kun sähköisiä opetusvälineitä käyttöön ottaa :)