Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro

Sain tänään koulupsykologiltamme hienon linkin. Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro.

Janna Rantala on kirjoittanut kirjan Äiti älä tottele (kaikenmaailman kasvatusoppaita). Tässä puheenvuorossaan loistava esiintyjä lastenpsykiatri Janna Rantala puhuu viisaita sanoja.

Tätä kuuntelee mielellään, rehtori ihan virkansa puolesta kuin ihan tavallisena äitinäkin.

https://www.youtube.com/watch?v=cNQU6pvUjHA

Isoja sanoja

Yksilöllinen eteneminen, yhdessä oppiminen.
Tabletin käyttö opetuksessa. Koodaaminen.
Pilvipalvelujen käyttö. Tuottaminen. Jakaminen.
Motivaatio. Oppimisen ilo. Työn ilo.

Meillä oli eilen kuulkaa kummallinen opekokous. Puhuttiin isoja sanoja, uusia asioita. Innostuttiin, kuunneltiin, ihmeteltiin. Anneli oli opetellut koodaamaan ja kertoi siitä meille. A-P näytti kuinka oli tehnyt eskarilaisten kanssa sähköisiä kirjoja. Kim loihe lausumaan, että tolla tavallahan voisi tehdä hienon digikasvion. Riikka pisti meidät kisaamaan Kahootilla tehtyä matikkakisaa. Heidi kertoi tokaluokkalaisten TenMonkeys -menestyksestä. Kirsi ja Hanna-Mari opastivat meitä sähköisen tarinankirjoituksen maailmaan.

Ihan huikeaa.
Me ollaan ihan tavallinen koulu. Ihan tavallisia opettajia. Ihan tavallisia oppilaita.
Mutta jostain kumman syystä eräänä marraskuisena iltapäivänä kello neljän aikaan me innostuttiin ajattelemaan, että uskaltaisiko jotain uutta kokeilla, voisiko tehdä toisin. Ops2016-hengessä.

Katsotaan mitä kaikkea tästä kehkeytyy.

Eräs etappi: pedagogisten asiakirjojen päivitys

Koulussamme on saatu suuri urakka valmiiksi. Kaikki pedagogiset asiakirjat, eli henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat tai henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat on nyt päivitetty.

Päivitetty, eli kirjoitettu auki se, miten lapselle on järjestetty hänelle sopivat tukitoimet oppimisen helpottamiseksi.
Päivitetty, eli keskusteltu huoltajien kanssa asiasta,-kasvokkain, ja otettu huomioon heidän näkemyksensä.
Päivitetty, eli kirjoitettu uuteen oppilashallintojärjestelmään Helmeen nämä dokumentit. Sieltä ne on helposti löydettävissä ja taas keväällä päivitettävissä.

Erityisopetustiimimme kokoontui eilen ja kävi kaikki dokumentit läpi. Tiimiin kuuluu laaja-alainen erityisopettaja, kaksi erityisluokanopettajaa, koulupsykologi ja rehtori.

Minä olen aikatauluihminen. Laadin aikatauluja, pysyn niissä ja vaadin muitakin samaan :) Monta kiitosta tuli siitä, että deadline -päivä oli asetettu jo elokuussa ja kaikki tiesivät mihin mennessä päivitykset tulee tehdä. Silti mitään ei tapahtuisi ilman viime tinkaa... Mutta juuri siksi asiat onkin hyvällä mallilla.

Uusi oppilashuoltosysteemi on kyllä hyvä juttu. Se on siirtynyt kohti oppilasta, juuri sitä aitoa asiaa. Ei ole mitään suuren joukon kokoontumisia ja uuvuttavia mega-asialistoja. Iso kakku on pilkottu pieniin paloihin, joita on helppo käsitellä.

Kokonaisuudesta vastaa rehtori ja ainakin tällä hetkellä on sellainen tunne, että pakka on hyvin kasassa ja asiat hoidossa.

Näillä fiiliksillä on hyvä jatkaa.

Vanhempi, lue tämä.

Tarvitseeko minun tietää jotain sosiaalisesta mediasta?

Ei minulla ole aikaa.

En todellakaan tiedä mitä siellä puuhataan.

Aikun on epämukava aihe tämä.

***
Onko tuttua? Tuntuuko, että on joku toinen maailma, some-maailma, jonne et kuulu ollenkaan?

Suosittelen lämpimästi seuraavan erinomaisesti kirjoitetun artikkelin lukemista.


http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/28/heratys-aikuiset-whatsapit-ja-somehommelit-ovat-lastemme-todellisuus

Kehityskeskustelu

Olen menossa kehityskeskusteluun oman esimieheni kanssa. Ihan itse pyysin päästä.

Pitkin viikkoa olen valmistautunut ja kerännyt listaa asioista, joita haluan ottaa esille. Meillä on kyllä kunnan virallisetkin lomakkeet, jotka olen kuuliaisesti täyttänyt, mutta ne oikeat asiat on ranskalaisilla viivoilla koottuna.

Haluan mennä keskustelemaan oikeasti.
Alkuun olen koonnut hyviä asioita (tällä hetkellä kahdeksan kappaletta on päässyt listalle). Seuraavaksi olen purkanut paperille mielestäni pielessä olevat jutut (kaskas, niitäkin on kahdeksan). Ja lopuksi olen antanut ideoiden tulvia ja koonnut kehittämisideoita, miten viedä eteenpäin tätä suurta koululaivaa. Niin koulun, kaupungin kuin vaikkapa valtakunnankin tasolla.

Kehittämisideoita on kuusi ja ne liittyvät paljolti työtehtävien ja vastuun jakamiseen. Paljon asioita on aluillaan ja eteenpäinviemistä vaille koulutuspalveluiden alueella. Yksi ihminen ei ehdi tehdä kaikkea,  olen siis sitä mieltä, että esimiehelläni on aivan liikaa hommia.

Katsotaan kuinka käy, kehitymmekö molemmat keskustellen. Mielestäni kehityskeskustelu on parhaimmillaan vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet saavat jotain matkaevästä mukaansa.

Opekokousmatskua

Koulumme toimii kolmessa eri toimipisteessä, yhden rehtorin hallinnoimana, mutta monen toimijan yhteistyönä.

Opekokous meillä on kerran kuussa, vuorotellen joka talossa. Joka kokouksessa on ajankohtaiset asiat ja muu koulunpitosälä, mutta jo monta vuotta kokouksiimme on kuulunut pedagoginen osuus. Ja tästä onkin tullut työn suola, oikea kollegiaalisen ja pedagogisen keskustelun paikka.

Vastuu tästä osuudesta kokouksessa on aina sillä talolla, joka kokousta emännöi tai isännöi. Johtoryhmässä mietimme sopivia aiheita, tai oikeammin aihekokonaisuuksia. Tämän vuoden teema on opettajuuden, koulun ja oppimisen muutos. Mielessä tietenkin OPS2016.

Alla on hahmotelmaa siitä ryhmätyöstä mitä me tulevana torstaina parinkymmenen opettajan kanssa pohdiskelemme. Idean isä on vararehtorini ja hänen saatesanoillaan tämä on "didaktisfilosofista pohdiskelua". Toivottavasti saamme tulevaisuuden työkaluiksi muutaman teesin, tai ainakin hyvää ammatillista keskustelua.

(Ja tunnustan, että tvt:n käyttö oppimisessa ei ole meillä aivan valtakunnan terävintä kärkeä. Mutta siitäkin huolimatta -tai juuri siitä syystä tämä on meille tärkeä aihe.)

Vuosiluokat 1- 2: Koululaiseksi kasvaminen

Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan

tarpeita ajatellen. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota… Työtavoissa korostuvat

havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus.

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely:

Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita,

kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten

kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto-ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuosiluokat 3-6: Oppijana kehittyminen

Opetuksessa pyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaan lisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä.

Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista.

Alkulämmittely:

Pohdi omaa opetustasi. Missä määrin laitteet tukevat oppimista? Entä opetusta?


Erä I:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä vastata oppilaan yksilöllisen kehitysrytmin haasteisiin? Onko pelit, ohjelmat jne tällä hetkellä valmiita tulevaan muutokseen? Mitä tarvitsemme lisää?


Erä II:

Millaiset valmiudet meillä on tällä hetkellä ”luoda oppilaille mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja –välineitä”? Mitä meiltä puuttuu?


Erä III:

Mitä voisi olla yhteisöllinen oppiminen tvt:n yhteydessä?


Jatkoaika:

Onko tvt:n käyttö toiminnallista työskentelyä? Miksi on / ei ole?

Kuusi oppiainetta

Kävin kouluttautumassa.
Päähän jäi paljon kaikkea uutta ja sivistävää.
Yksi ajatus ei jätä rauhaan: Vähennetään oppiaineita, jätetään jäljelle vaikkapa vain kuusi ainetta. Mitkä ne olisivat ja miten koulu silloin toimisi?

Jos meillä olisi vain kuusi kokonaisuutta, joiden parissa työskentelisimme, häviäisikö kaikki silppu ja sälä ja kuormittava peruskoulukiire?

Millaisia aineita minun koulussani opiskeltaisiin?
No ainakin taidetta. Kirjallisuutta. Luonnontieteitä. Kädentaitoja. Yhdessä olemisen taitoja. Mediaa ja viestintää. Liikuntaa. Oho, tuli jo seitsemän.

Antaisiko uusi ops tähän ajatteluun mahdollisuuden, olisiko jopa lupa toimia toisin?

Jatkan miettimistä. Ja palaan taas menneeseen aikaan, kun kauan sitten viime vuosituhannella opetin itse eheyttävän opetuksen mukaan. Meillä ei vuoden aikana kovin montaa teemaa ollut, niitä käsiteltiin vain monelta näkökannalta. (Ja juu, kyllä kaikki oppiaineet tuli käsiteltyä ja arvosteltua.)
Eli mahdollisuus on toimia toisella lailla jo nyt.

Ei muuta kuin hommiin!