Tervetuloa rehtorin koulublogiin!

Blogin tarkoitus on kertoa kouluasioista rehtorin näkökulmasta. Blogissa on kuvauksia ja kuvia koulun arjesta, rehtorin näkemyksiä pedagogiikasta ja pohdintoja kasvatuksellisista aiheista - ja aiheen vierestä.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Kiitosten aika

Kouluvuosi on paketissa.

Hieno vuosi. Kaikki on sujunut kertakaikkisen hyvin. Koulujuna on kulkenut vakaata vauhtia, välillä pysähdellyt asemille, välillä kiihdyttänyt tahtiaan, jotta on pysytty aikataulussa.

Oppilaista on pidetty huolta.
Pidimme juuri oppilashuoltotiimin palautepalaverin, jossa todettiin monta hyvää juttua: oppilasasiat on saatu vietyä eteenpäin tarvittaessa, uusia toimintatapoja on kehitetty, yhteistyötä on lisätty monien tahojen kanssa.

On tehty yhdessä.
Kolmen koulun kompleksissa joutuu väistämättä jakamaan hommia. Jaettu vastuu toimii. Ammattitaitoiset opettajat ja muu henkilökunta tietää miksi täällä ollaan; oppilaan parhaaksi.
Aina ei voida kaikkia miellyttää, mutta päätösten takana on kokonaisuus ja sen toimivuus.

Kiitokset koko joukkueelle!
Iltapäivällä kokoonnutaan yhteiselle opelounaalle, jossa reksi jakaa kunniakirjat. Arvaatteko kenelle menevät esim. nämä kunniamaininnat: vuoden viihdyttäjä, vuoden harmaa pantteri, vuoden terminologisti, vuoden korkokenkä, vuoden puhelinvastaaja, vuoden back up...?
Ne kaikki menevät ihanille opettajilleni.

Kiitos teille ja oikein ihanaa ansaittua kesälomaa!


keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Varsovan flikat

Sunnuntaina 11.5. saapui neljä varsovalaista opettajaa Jan Twardowski kouluun kuuluvasta montessorikoulusta vieraaksemme. 
Emännöimme heitä viikon ajan, tässä hieman kuvamuistoja viikon varrelta.


Viikon ohjelmaan kuului koulupäivä joka koulutalossamme.
Maanantai alkoi Tiilikoululla. 
Vieraat yllättyivät positiivisuudesta, iloisuudesta ja avoimmuudesta,
jolla otimme heidät vastaan. Myytti suomalaisten juroudesta murtui.
Erityisen ylpeä olin oppilaiden rohkeudesta puhua englantia! Wau!

Puukoulupäivänä tutustuttiin montessoriluokkien toimintaan ja Jukolapäivänä esi.- ja alkuopetukseen.


Tiistaina vierailimme mm. taidemuseossa. 
Taidemuseon työpajahuoneen seinälle jätimme pienen muiston, oppitunnin puolan kielestä.
Tutustuimme myös lasimuseoon sekä kävimme vierailulla yläkoulussa Pohjolanrinteellä.

Tiistaina vieraat tapasivat myös sivistystoimenjohtajan ja hallintojohtajan, jotka 
molemmat pitivät hienon esittelyn kaupungistamme. Vierailun arvovaltaisin hetki.


Iltaohjelmaa oli monenlaista. Tässä menossa kokkisota Lempivaaran saunamökillä. 
Sauna lämpesi, nuotio loimusi ja rohkeat kävivät uimassakin. 
Muina iltoina tutustuimme lasinpuhallukseen ja osallistuimme eskareicen perheiltaan.


Yksi päivä oli varattu Helsinki-retkelle. Tässä junamatkalla kohti pääkaupunkia.


Olin pyytänyt vieraita varautumaan mihin tahansa säähän. 
Hyvin oli varustauduttu.


Huomasimme keskusteluissamme, että koulusysteemimme ovat hyvin samankaltaisia. Monta yhteneväisyyttä ja samanlaisia toimintatapoja. Vieraat kertoivat, että huomasivat heti, että suomalaisessa koulussa opettaja tykkää oppilaistaan ja oppilaat opettajista. Ilmapiiri on avoin, lämmin ja luottavainen. Oppilaita rohkaistaan selvästi itsenäiseen toimintaan, luottamus on molemminpuolista.

Huomiota herätti myös kaikkien kielitaitoisuus. Ja se, että kuinka opettajat ovat kaikki niin välittömiä ja mukavia! Vieraamme tutustuivat kahteen rehtoriin (minuun ja Koistisen Tainaan) ja sanoivat, että monen puolalaisen rehtorin pitäisi tulla tänne kylään katsomaan kuinka homma toimii. Iloa ja huumoria unohtamatta :)

Kiitos paljon vieraamme Martyna, Ania, Ewa ja Magda. 
Oli ilo saada tutustua teihin ja toivon, että tämä on alku pitkälle yhteistyölle ja ystävyydelle.

Kiitos myös kaikille, jotka osallistuivat vierailuviikon toteutukseen. 
Suomi ja Riihimäki maailmankartalle hyvällä meiningillä!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Varsovan vieraita odotellessa

Viikolla 20 saapuu kouluumme vieraaksi neljä varsovalaista opettajaa. Toukokiireiden keskelle :)

Nyt olen onnellinen siitä, että toimimme kolmessa eri talossa, näin pystymme jakamaan joka talolle yhden vastuupäivän. Tiilikoululla tehdään työpajoja liittyen ympäristö- ja luonnontieteeseen, Puukoululla tutustutetaan montessoripedagogiikkaan ja Jukolassa esitellään alkuopetuksen ideoita.
Yhden päivän vieraillemme virastolla ja Riihimäen kulttuurikohteissa ja viikon lopuksi lähdemme Helsinkiin.

Koko vierailu sai alkunsa Varsovan suurlähettilään tekstarista. Tuosta viestistä on kulunut aikaa melkein puolitoista vuotta, mutta nyt saamme vieraita taloon. Tervetuloa!




perjantai 4. huhtikuuta 2014

Suma purettu

Maaliskuu selätetty, samalla on tullut hoidettua oppilasvalinnat, kirja- ja tarviketilaukset, opevalinnat, käsityövalinnat ja saksan valinnat. Ja kehityskeskustelut.

Miten kaikki kasautuukin?
Ensi vuotta varten opiksi itselleni: kehityskeskustelut voi hyvin pitää jo tammikuussa. Opettajalta se vie vain tunnin, se aika löytyy kyllä.

Ekaluokan oppilasvalinnat sujuivat tänä vuonna kivuttomasti. Itäisen alueen kaikki oppilaat pääsivät haluamaansa kouluun, siis joko Jukolaan tai Peltosaareen tai montessoriluokalle. Kiva juttu! Mielipahan aiheuttaminen ei ole tavoitteemme missään asiassa, ei myöskään koulupaikan saamisessa.

Virkavalinnatkin veivät aikaa. Tavoitteeni oli löytää hyvät ja mielellään nuoret opettajat. Hyvä opetiimi on sellainen missä on eri ikäisiä ihmisiä. Rekrytointi onnistui ja hyvä että maltoin mieleni ja pidin huomattavan monta haastattelua.

Kevään ohjelmassa on yksi poikkeava kohokohta: viikolla 20 saamme vieraaksemme opettajia Varsovasta.
Viime vuoden tammikuussa suurlähettiläs Jari Vilén lähestyi viestillä ja pyysi kouluamme isäntäkouluksi puolalaiselle koululle. Tottakai lähdimme mukaan! Kohta vierailu on käsillä ja olemme valmiit esittelemään Patastenmäen koulun kaikkia taloja ja niiden monia puolia. Teemana on matematiikka, luonnontiede ja montessoriopetus.
Jokainen talo suunnittelee yhden vierailupäivän ohjelman, näin ei rasiteta kohtuuttomasti ketään toukokiireiden keskellä.

Eilen osallistuin erään luokan vanhempainiltaan. Siitä jaettavaksi seuraavaa: pitäkää vanhemmat silmällä lastenne someviestintää: mitä he kirjoittavat facessa, what´s upissa, keskustelupalstoilla. Millaista kieltä käytetään, miten lähestytään luokkakaveria viestein.
On vaarana, että opitaan outo loukkaava viestintätyyli somessa, vaikka kasvotusten puhuttaisiinkin kuin kaveri kaverille.
Ei kannata vetäytyä pois nuorten somemaailmasta! Rohkeasti mukaan vaan, lapset kyllä opettavat.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Erittäin hyvä ellei täydellinen

Patastenmäen koulussa on kaksi opettajanvirkaa auki.

Haemme hyviä opettajia. Erittäin hyviä. Täydellisiä.

Nykyopettajalta vaaditaan paljon. Pitää osata opetettavien aineiden sisällöt, pitää osata myös kuinka asiaa parhaiten opetetaan. Pitää osata löytää erilaiset opetusmetodit erilaisille oppijoille. Pitää osata pitää yllä työrauhaa ja työniloa. Sisustaa luokkakin virikkeelliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyopettajan pitää olla myös suvereeni ihmistuntija. Ja pitää osata valita ne oikeat kanssakäymisen metodit kullekin oppilaalle, perheelle, kollegalle. -Tai esimiehelle.

Pitää olla kiinnostunut uusista asioista, mutta sopivasti pitää yllä vanhoja kansakouluperinteitä. Pitää tietää sopivasti somesta, olla avoin uudelle teknologialle, keksiä ne kikat, joilla parhaiten yhdistetään liitutaulupedagogiikan parhaat palat yksilöllisen oppimisen tiedonjanoon.

Nykyopettajan pitää laatia pedagogisia dokumentteja lain vaatimassa määrin. Pitää pitää huolta kaikista oppilaista, hitaista ja nopeista.
Pitää osata kasvattaa, selvittää riitoja, etsiä hanskoja ja korjata rikkimenneitä vetoketjuja.
Pitää muistaa ajoissa tilata retkieväät ja ei missään nimessä saa unohtaa välkkävalvontaa.
Pitää osata keksiä kivoja kuvisaiheita, miettiä hyviä juhlaohjelmia ja pitää hyvä päivänavaus.
Pitää osata laatia tavoitteita omalle työlle, ainakin jos esimies niitä pyytää.

Nykyopettaja on multitalentti monitaituri.

Onneksi näitä osaamisen mestareita tästä maasta löytyy!
-Ja taidan minä onnellinen rehtori päästä valitsemaan parhaat päältä.

perjantai 31. tammikuuta 2014

Kehityskeskusteluista

Odotan omaa kehityskeskusteluani esimieheni rouva opetuspäällikön kanssa. Toiveenani on, että ehtisin sen käydä ennenkuin aloitan kierroksen täällä omien opettajieni kanssa.

Riihimäen kaupungilla on käytössään oma yhteinen kaikille työntekijöille tehty kehityskeskustelulomake. Se ei ihan sinällään sovellu opetustyön kehittämisen työkaluksi, joten olen tiivistänyt sitä muutamaan teemaan.
(Nämä teemat varastin suoraan twitter-kollegaltani Taina Vainiolta, kiitokset vaan sinne Kuopion suuntaan ja kiitos myös että tiivistäen jaoit ne twitterissä.)

Teemat ovat tässä:
1. Vahvuudet
2. Yhteistyö
3. Kehittämistavoitteet ja aikataulu
4. Työhyvinvointi
5. Palautetta

Keskustelu aloitetaan siis kehumisella, ja ehkä sillä suomalaiselle vaikeimmalla kehumisen alueella, eli itsekehulla :)

Mitä vahvuuksia juuri sinulla on opettajan työssä?

Hieno kysymys, kertakaikkisen hieno. Odotan hyviä ja kehittäviä keskusteluja!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Some some

Pieni tarina sosiaalisen median metkuista:

Viikko sitten satoi vähän lunta.
Tiilikoulun Milla ja Minea innostuivat tekemään lumiukon. Lumiukosta tuli hieman reppanan näköinen, eihän luntakaan ollut kuin nimeksi.
Välkkävalvoja Kirsi otti kuvan hellyyttävästä lumiukosta ja laittoi sen omalle facebook-sivulleen. Rehtori näki kuvan, ihastui ja tallensi sen koneelleen omaan käyttöön.

Oma käyttö vei sen tänne blogiin kuvituskuvaksi (katso edellinen postaus) ja twitteriin esimerkiksi positiivisesta innostumisesta.
Twitterissä kuva lähti eloon: sitä twiitattiin eteenpäin ja monen suosikiksikin tuo lumiukko pääsi. Erityisesti Saksassa lumiukko herätti tunteita.

Tänään aamulla twitter kertoi, että Daniel G. laittanut twiitin suosikkeihinsa. Kävin tutkimassa kuka on Daniel, ja hän paljastuikin hollywoodilaiseksi Disneyn animaattoriksi, joka on ollut tekemässä mm. Frozen-animaatioelokuvaa.

Kerroin tämän lumiukon some-matkan oppilaille ja tietenkin laitoin viestin myös herra Daniel G:lle. Viestin siitä, kuinka iloisiksi kaksi tyttöä Suomesta tulivat, kun kuulivat ketkä kaikki heidän lumiukostaan tykkäsivät.

Sen pituinen se.