Tervetuloa rehtorin koulublogiin!

Blogin tarkoitus on kertoa kouluasioista rehtorin näkökulmasta. Blogissa on kuvauksia ja kuvia koulun arjesta, rehtorin näkemyksiä pedagogiikasta ja pohdintoja kasvatuksellisista aiheista - ja aiheen vierestä.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Toiminnallinen oppiminen

Olen tässä viime aikoina paljon miettinyt toiminnallisuutta koulutyössä.
Me opettajathan olemme onnemme kukkuloilla, jos luokka istuu hiljaa paikallaan ja tekee hiljaa kirjallisia tehtäviä. Mielellään muutaman tunnin putkeen.

Toiminnallisuus on kuitenkin sitä mitä lapsi kaipaa. Miten toiminnallisuutta saataisiin koulutyöhön lisää siten, että työrauha 25 oppilaan luokassa säilyisi?
Lapset ottavat ilolla vastaan jokaisen toiminnallisen hetken, mutta mutta onkin siinä, että niin kovin helposti kaikki menee överiksi. Tulee tilanteita. Tulee riitoja. Tulee epäoikeudenmukaisuushetkiä. Tulee odottamista. Tulee turhautumista.

Mietimme opettajan kanssa miten saada erään luokan matikantunneille lisää levollisuutta ja motivoituneisuutta. Ehdotin jotain toiminnallista, voisiko päästää oppilaat tekemään jo osaamiaan asioita? Tekemään vaikka kertotaulurappuset?


                                                      Ja kas, tällaiset niistä tuli:


Haastankin jokaisen opettajan viettämään toiminnallisuustiistaita tästä hetkestä suvivirteen asti: Suunnittele ja toteuta jotain toiminnallista joka ikinen tiistai. 
Kokeile.


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Hyvinvointisuunnitelma


Koulumme teemana on tänä keväänä hyvinvointi. Ja hyvinvoinnissa erityinen painotus opettajan hyvinvointiin.
Jatkamme luonnollisesti positiivisen pedagogiikan siivittämällä tiellä, mutta lisäämme hieman painotusta siihen, miten koulun tärkeät ammattilaiset jaksavat ja voivat niin työssään kuin sen ulkopuolellakin.

Hyvinvointia voidaan ajatella kolmen eri näkökulman kautta: ammatillinen hyvinvointi, kollegiaalinen hyvinvointi ja henkilökohtainen hyvinvointi.

Näiden eri näkökulmien parissa työskennellään monin tavoin. Olen pyytänyt vieraaksemme psykologia kertomaan miten lisätä työrauhaa luokassa. Työterveyshoitaja on lupautunut opastamaan stressinhallinnassa. Työsuojeluihmisetkin ehtivät piipahtaa vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa työsuojelun näkökulmaa koulutyöhön.
Lisäksi pidämme omia opehuoltoiltoja: pari kertaa kevään aikana kokoonnumme juttelemaan huolia pienemmäksi. Ilman lupalappuja, ilman lomakkeita, ilman byrokratiaa. Ei oppilastapauksia, vaan open omaan työhön liittyvää asiaa ja kollegiaalista tukea. Hyvää syötävää ja ei kiirettä.

Osa tästä tapahtuu opekokousten aikana, eli on siis työhön kuuluvaa. Opehuoltoillat ovat täysin vapaaehtoisia, mutta kokemuksesta voin kertoa, että ne ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia.

Esittelin tämän hyvinvointisuunnitelmani opettajille jo ennen joulua. Se aiheutti hyvää hyrinää. Toivottavasti hyvä mieli ja hyvinvointi lisääntyy ja leviää, ainakin se on meidän tavoitteemme tänä keväänä.


perjantai 19. joulukuuta 2014

Jouluterveisin

Hyvää joulua kaikille Suomen opettajille ja rehtoreille ja muille koulussa työskenteleville!
Vielä riittää vähän virtaa viedä lukuvuosi päätökseen.

Kiitos lukukaudesta oppilaille, te olette tämän työn paras osa <3
Kiitos syksyn työstä koko Patastenmäen väelle. Ihan huipputiimi.

Hyvää joulun aikaa blogini lukijoille; kiitos kommenteista, viesteistä ja puheluista.

Vuonna 2015 uudet kujeet ja jutunaiheet.

Jouluterveisin,

Eija 




torstai 11. joulukuuta 2014

Rehtorin joulupuhe 2014

Tämän joulun puheesta tuli satu. Satu nimeltä Pikkutonttu Peruskoulupäivillä.



Pikkutonttu oli eksynyt. Oli pimeä marraskuun lopun päivä ja pikkutonttu ihmetteli missä hän oli. Tonttu oli joutunut Helsinkiin, suurensuureen taloon.  Talo oli Marina Congress center ja siellä pidettiin tilaisuus nimeltä Kansalliset Peruskoulupäivät.

Pikkutonttu oli kuullut peruskoulusta. Itse hän oli käynyt tonttukoulun ja oli siitä tyytyväinen: tonttukoulussa oli kaikilla mukavaa.

Pikkutonttu päätti hetken mielijohteesta jäädä kuuntelemaan tuolinnurkkaan puheita, joita suuressa salissa pidettiin. Tonttu oli niin pikkuinen, että hän saattoi vaikka sujahtaa jonkun hienon rehtorirouvan käsilaukkuun kuuntelemaan, kukaan ei häntä huomaisi. Saattaisihan käydä niin, että pikkutonttu oppisi jotain ja saattaisi sivistyä ja viedä terveisiä tonttukoulun rehtorille Korvatunturille.

Toinen toistaan tärkeämmät herrat ja rouvat siirtyivät puhujankorokkeelle: oli opetushallituksen johtajaa ja erityisasiantuntijaa, oli oikein ministerikin. Pikkutonttu kurkotti oikein korkealle, jotta näkisi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun. Viisaita sanoja puhui ministeri. Tableteistakin kertoi pitkin lausein. Korvatunturillakin oli tabletteja: D-vitamiinia piti ottaa pimeän aikana, jotta jaksoi ja pysyi terveenä.

Tonttu kuunteli, kuinka puhuttiin oppimisesta ja osaamisesta. Paljon puhuttiin myös oppilaan hyvinvoinnista. Tämä oli tontusta mukavaa: Korvatunturillakin pidettiin huolta siitä, että kaikki oli hyvin: maha täynnä ruokaa, puhtaat tonttuvaatteet päällä. Muori valvoi tarkkaan, että pikkutontut nukkuivat ainakin 9 tuntia yössä. Kyllä sitten jaksoi koulussa oppia ja olla hyväntuulinen toisten kanssa.
Johtamisestakin puhuttiin. Pikkutonttu mietti, että on tonttukoulun rehtorilla puuhaa: koulun oppilaita on Korvatunturilla monessa paikassa ja tonttukoulun rehtori käy joka koululuokassa. Tervehtii ja tuntee oppilaat. Vaikka heitä on monta sataa! Ihmeellinen juttu.

Peruskoulupäivien yleisö sai puhujilta viisaita neuvoja. Pikkutonttu taisi nukahtaakin välillä, mutta havahtui aina silloin tällöin. Puhevirrasta tarttui tontun korviin monenlaista, hyviä neuvoja siitä miten koulussa kannattaa olla, niin opettajien kuin oppilaidenkin:
Kannattaa kysyä ja kuunnella. Kiinnostua asioista. Kohdata toinen ihminen aidosti. Kiittää aina kun siihen on mahdollisuus. Ja kannustaa kaveria.

Tonttukoulussa opiskellaan yhdessä ja jos joku jo osaa jonkun asian, hän saa auttaa kaveria, joka vasta harjoittelee. Tonttukoulussa ei huudeta, rieuhuta, eikä olla ilkeitä. Oikeastaan tonttukoulun oppilaat eivät edes osaa olla ilkeitä; joulunalusretkillään tontut aina ihmettelevät kun silloin tällöin ikkunoista kurkkiessaan he näkevät lapsia, jotka eivät vielä osaa olla toistensa kanssa.

Päivä alkoi olla jo ohi. Pikkutontulle tuli kiire vilahtaa pois näkyvistä ennen kuin ihmiset hänet huomaisivat. Hän kipitti ulko-ovelle ja hyppäsi ajoon lähtevän taksin takapenkille ja toivoi että auto menisi rautatieasemalle.

Rautatieasemalta lähtisi juna pohjoiseen ja pikkutonttu pääsisi kotiin. Kotiin Korvatunturille kertomaan kaikille, että tonttukoulussakin pitäisi jo alkaa kiireen vilkkaa valmistautumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja suureen opetussuunnitelmauudistukseen. Muuten voitaisiin jatkaa samaan malliin, sillä tonttukoulussa ollaan jo kauan oltu oikealla tiellä.






keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kun oppisivat olemaan

Tiukkaa vääntöä.
Tiuskimista, tönimistä. Kiukkua ja joskus itkua.
Kun on niin vaikea olla toisten kanssa ja välillä itsensäkin kanssa.

Kun osaisi vain olla. Odottaa vuoroaan, kuunnella muita, keskittyä tekemiseen.

Koulumaailmassa alkaa olla arvioinnin aika. Yksi vaikeimmista arvioitavista on käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Erityisesti käyttäytymisen arvioinnissa mittareiden laatiminen on haastavaa, oikeastaan mahdotonta.

Alla on meidän koulumme kriteerit eri arvosanoille. Näiden pohjalta opetamme ja kasvatamme -ja arvioimme:

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit  Patastenmäen koulu


Erinomainen(10) 
                Oppilas
                      -käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti kaikkia kohtaan.
                      -on luotettava.
                       -auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita.
-luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
-huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Kiitettävä (9) 
                Oppilas
-tulee toimeen muiden kanssa.
-käyttäytyy luotettavasti.
-asennoituu myönteisesti koulutyöhön.
-ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
-huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä   tunnollisesti.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Hyvä (8)
                 Oppilas
-tulee yleensä toimeen muiden kanssa.
-on yleensä luotettava.
-huolehtii omalta osaltaan työrauhasta.
-huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Tyydyttävä(7)
-Oppilaalla on usein vaikeuksia tulla toimeen muiden kanssa.
 Oppilas
-saattaa käyttäytyä epäluotettavasti.
-häiritsee työrauhaa.
-suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin.
-noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti.

Kohtalainen (6)
-Oppilaalla on toistuvasti vaikeuksia tulla toimeen muiden kanssa.
Oppilas
-käyttäytyy epäluotettavasti.
-laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
-häiritsee työrauhaa usein.
-suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin.

Välttävä(5)
Oppilas
-ei tule toimeen muiden kanssa.
-syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin.
-halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
- käytöksellään vaikeuttaa merkittävästi muiden työskentelyä.


(4) Oppilaan käyttäytymien on vaaraksi itselle ja muille. Erityistoimenpiteistä huolimatta oppilaan koulunkäynti ei suju. 

torstai 27. marraskuuta 2014

Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro

Sain tänään koulupsykologiltamme hienon linkin. Lastenpsykiatri Janna Rantalan puheenvuoro.

Janna Rantala on kirjoittanut kirjan Äiti älä tottele (kaikenmaailman kasvatusoppaita). Tässä puheenvuorossaan loistava esiintyjä lastenpsykiatri Janna Rantala puhuu viisaita sanoja.

Tätä kuuntelee mielellään, rehtori ihan virkansa puolesta kuin ihan tavallisena äitinäkin.

https://www.youtube.com/watch?v=cNQU6pvUjHA

perjantai 21. marraskuuta 2014

Isoja sanoja

Yksilöllinen eteneminen, yhdessä oppiminen.
Tabletin käyttö opetuksessa. Koodaaminen.
Pilvipalvelujen käyttö. Tuottaminen. Jakaminen.
Motivaatio. Oppimisen ilo. Työn ilo.

Meillä oli eilen kuulkaa kummallinen opekokous. Puhuttiin isoja sanoja, uusia asioita. Innostuttiin, kuunneltiin, ihmeteltiin. Anneli oli opetellut koodaamaan ja kertoi siitä meille. A-P näytti kuinka oli tehnyt eskarilaisten kanssa sähköisiä kirjoja. Kim loihe lausumaan, että tolla tavallahan voisi tehdä hienon digikasvion. Riikka pisti meidät kisaamaan Kahootilla tehtyä matikkakisaa. Heidi kertoi tokaluokkalaisten TenMonkeys -menestyksestä. Kirsi ja Hanna-Mari opastivat meitä sähköisen tarinankirjoituksen maailmaan.

Ihan huikeaa.
Me ollaan ihan tavallinen koulu. Ihan tavallisia opettajia. Ihan tavallisia oppilaita.
Mutta jostain kumman syystä eräänä marraskuisena iltapäivänä kello neljän aikaan me innostuttiin ajattelemaan, että uskaltaisiko jotain uutta kokeilla, voisiko tehdä toisin. Ops2016-hengessä.

Katsotaan mitä kaikkea tästä kehkeytyy.